Tekstit

Näytetään tunnisteella runotorstai merkityt tekstit.

Runoilua astronomisesta kellosta

Kuva
Tämän viikon runotorstain haaste oli kuva, joka löytyy alla olevan linkin takaa. http://runoruno.vuodatus.net/blog/3718520/265-haaste/   Minulle tuli tietysti välittömästi mieleen astronominen kello, joten tässäpä olisi kehitelmää. Alussa on kaupungin humina, hiljaisuus, odotuksen värinä, kun amerikkalaiset turistit uskovat kokevansa Euroopan. Sitten kuolema alkaa soittaa terävä-äänistä kelloa. Ja kello soi, se soi ja soi ja soi. Profeetat juoksevat. Noituutta, sanoo ääni vuosisatojen takaa eikä usko kuoleman soittoa. Kun punainen lippu liehuu päiden yläpuolella, ovat amerikkalaiset turistit kokeneet euroopan, mutta eivät uskoneet.

Inspiraatiota hakusanoista

Päädyin taas kerran kirjoittamaan runotorstain haasteen tänne Praha-blogiin. Syy on se, että tämän viikon haaste on hakea inspiraatiota oman blogin hakusanoista. Jostakin syystä www.kyhhays.blogspot.com blogini ei kerää lainkaan mitään mehukkaita hakusanoja, kun sen sijaan tämä blogi on löytynyt esimerkiksi hakusanoilla piiskaa naisille ja univormu sex . Valitettavasti mitään näin hymyilyttävää ei tällä kertaa ole tarjolla. Kirjoitan runon äskettäin käytetyistä hakusanoista. Hakusana on aina lihavoitu ja se on suurin piirtein siinä kirjoitusasussa missä sen tilastoistani löysin. Praha Ohitseni hurahtaa 1950-luvun auto ,  vai onko se sittenkin vanhempi?  Ainakin sitä ohjataan oikealta. Kaarlen yliopisto hiljentää minut, sillä maailmansota2 saksalaisti sen. Kuvittelen saksalaiset opiskelijat marssimassa Kaarlen sillalla miehitystä juhlien. Kaukana täältä on Mustamäen tori , mutta vietnamilaisia toreja löytyy kaksikin. ...

Punainen

Muu elämä tuntuu tunkevan bloggaamisen tielle näinä viikkoina. Tämän viikon kun vielä jaksaa, sitten saan rentoutua pääsiäisenä ja kevät on töiden puolesta vähemmän kiireinen. Jotenkin tuntuu, että tuo tutkimustyökin tarvitsee pientä luovaa taukoa, hieman selailen kiinnostavaa  kirjallisuutta, mutta muuten annan aivojen levätä. Yleensä runoilen Kyhhäys-blogiin, mutta tämä aihe sopii taas enemmänkin tänne Praha-blogiin, joten olkoon Kyhhäys vielä hetken tauolla. http://runoruno.vuodatus.net/blog/3186781#7268509 Rudé právo, punainen totuus tai punainen laki. Kiitos sinun, laatulehden, sekä Ruda armadan opin, että punainen on tšekiksi rudý. Niin kuin rudý prapor - punalippu. Kun yritin selittää tšekinopettajalle, että punaviini on rudé vino, hän katsoi minua niin kuin katsotaan ulkomaalaista, jolle ei kehtaa sanoa, että kielitaitosi on menossa kohti metsikköä, vääjäämättä.

Kesäaika tappaa kaiken...

... tai ainakin minun aivotoimintani. Menee aina se pari viikkoa tästä kellonsiirtohölmöilystä toipumiseen. Piti osallistua Runotorstain haasteeseen täällä Praha-blogissa, kun aihe oli tänne sopiva, mutta päivämäärä meni umpeen. No, ei se mitään, kirjoitan silti sen runon tänne, vaikkei sitä voi linkittää enää tuonne Runotorstain sivuille. Haasteen materiaalina on siis Kafkan novelli, joka löytyy tämän linkin takaa: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3181262/23-haaste/ Vastahan oli elokuun puoliväli, maa lämmitti vielä ja piti kesää yllä. Aika valui, on kevät ja sen kova valo. Nopeasti pitenevä päivä kiskoo mielen ylikierroksille.

Mä lehden luin

Kuva
Runotorstain viime viikon haaste on "Mä lehden luin". Ajattelinpa kirjoittaa vähän viime kevättä muistellen, siksi tähän blogiin. http://runoruno.vuodatus.net/blog/3018675/217-haaste/ * * * Tšekkoslovakian sotilas, lehti, jonka kaikki vuosikerrat eivät ole tallella. Ei, eivät missään. Kysyn miksi. Vastaukseksi tulee pelkkä slaavilainen niskojennakkelu. Vuoden 1968 numerot löytyvät sotamuseosta, jonka mausoleumi on tyhjä. Ensimmäinen kommunistinen presidentti mätäni. Alkuvuoden lehdissä nuoriso hymyilee. Kuvat ovat kuin Suosikista. Loppuvuonna en tiedä mitä sanoa. Harmaus on peittänyt maan ja lehden sivut.

Runotorstain haasteen "tšekkiaiheinen" osallistuminen

Kuva
Runotorstain haasteessa kehotettiin ottamaan esim. kesäkirjasta onnennumeron tai muun tärkeän numeron mukainen sivu ja samannumeroinen lause siltä sivulta sekä kirjoittamaan tuosta lauseesta runo. No, minä valitsin yhden kesäkirjoistani, eli Lieko Zachovalován teoksen Prahan ääni . Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille, joita Tšekin lähihistoria kiinnostaa. Juuri nyt olen lukemassa hänen kirjaansa nimeltä Toinen kirja Prahasta , joka on yhtä mielenkiintoinen. Opin mm. että Milan Kundera on adaptoinut Aleksis Kiven Nummisuutarit siten, että hyödynsi Kiven runoutta ja muutakin tuotantoa. Kundera siis teki Nummisuutareista tavallaan oman teoksensa. Muistan joissakin opintojeni vaiheissa oppineeni, että tšekit ovat nimenomaan adaptaation mestareita. He eivät vain kopioi toisen tekstiä, tai kuvita kirjaa elokuvaksi, vaan tekevät siitä aidosti uuden teoksen. Esimerkiksi sellainen elokuva kun Pelisky , jota lämpimästi suosittelen, perustuu  Hovno horit  -kirjan vitse...

Kolja

Tämä päivä on mennyt uneliaasti Baselissa. Ilma on ollut painostava ja väsyttävä. Hieman kävelimme kaupungilla ja kävimme syömässä. Helatorstain takia juuri mitkään kaupat eivät olleet auki, joten eipä tullut rahojakaan tuhlattua. Illalla katsoimme elokuvan nimeltä Kolja. Se on saanut parhaan ulkomaalaisen elokuvan Oscarin vuonna 1996. Täytyy sanoa, että oikeaan osoitteeseen meni se palkinto. Kolja on kertomus Tšekkoslovakiasta vuodelta 1988-1989. Se on tarina elämänsä monessa suhteessa sotkeneen muusikon ja pienen pojan ystävyydestä kylmän sodan viimeiseltä vuodelta. Muusikko solmii rahapulassa kulissiavioliiton venäläisen naisen kanssa, joka loikkaa pian länteen. Erinäisten vaiheiden kautta naisen poika, Kolja, päätyy elämään muusikon kanssa. Tähän yksittäisten ihmisten tarinaan kietoutuvat vuoden poliittiset kuohunnat  ja koko kansan kohtalot. Pidän erityisesti siitä, että mikään ei ole mustavalkoista, vaan jokaisessa henkilöhahmossa on hyvää ja pahaa. Tyypillinen tšekkiläinen...

Arkiston ihmettelyä - ja slaavienkin

Kuva
Kiitos eiliselle kommentoijalle vinkistä, Harvardin yliopisto tosiaan digitalisoi Nürnbergin oikeudenkäynnin asiakirjoja. Joku muukin kuin minä on onneksi huomannut, että ne ovat tosi hauraita jo. Paljon niitä on selailtu ja tutkittu, sillä tästä oikeudenkäynnistä on syntynyt monia ennakkotapauksia ja se on antanut mallia muille vastaaville oikeudenkäynneille. Jokaisen kuulustelun pitäisi olla omana yhteenniitattuna paperinippunaan, mutta käytännössä monesta nipusta on sivuja irtoillut. Eilen jopa yhden kuulustelun ensimmäinen sivu puuttui kokonaan. Se oli sikäli harmi, että käsiteltävä asia oli natsien rotuopit, enkä voinut kopioida aineistoa, kun en tiedä, ketä siinä kuulusteltiin. Kuulusteltavan nimi kun on aina ensimmäisellä sivulla. Sitäkin tänään ihmettelin, että mitä tälle paperinipulle on tapahtunut, miten on päässyt reikä syntymään. On tosiaan korkea aika digitalisoida tämä arvokas materiaali. Asiakirjat ovat vanhoissa pölyisissä kansioissa. Välistä löytyy ikivanhoja kir...

Miksi tutkia näitä juttuja?

On ollut vaihteeksi sellainen päivä, että on ollut pakko miettiä, miksi tutkin näitä sota-ajan tarinoita. Näitä päiviä tulee joskus ja hyvä niin. On ihan järkevää miettiä, kuinka paljon haluaa lukea julmuuksista ja millaisten juttujen lukemisesta on hyötyä. Sitä en ymmärrä, miten Nürnbergin oikeudenkäynnin tuomarit, tulkit ja muu "henkilökunta" on jaksanut kuunnella vuosi tolkulla juttuja esimerkiksi siitä kuinka ihmisistä on tehty saippuaa tai juomavesi myrkytetty niin, että on ammuttu satunnainen kohdalle osunut siviili ja heitetty ruumis kaivoon. Minä sentään voin harppia yli, jos en halua jotakin lukea, mutta heidän on tosiaan pitänyt kuunnella ja keskittyä näihin kertomuksiin. Olen kirjiottanut myös pää sauhuten esseetä Sylvia Plathista , kun siten saa kotiutettua muutamia opintopisteitä lisää. Neljässä kuukaudessa saan aikaiseksi 28 opintopistettä, vaikken ole osallistunut täysipäiväisesti opetukseen, vaan valikoinut muutaman itseäni kiinnostavan kurssin. Herää kysymy...

Teksti myöhässä

Bloggerissa olikin eilen illalla käyttökatko, joten lykkään torstain tekstin vasta nyt tänne tiedon valtaväylälle. Runotorstain aiheena on ”säde”, jossa käytän vähän hyödyksi isomman proosakäsikirjoitukseni tekstiä. Ikkuna – tuulen silmä englanniksi syö kaiken valon. Kuun loisteessa muratti linnan muurissa hohtaa kultaisena ja hopeisena. Kun pilvi peittää kuun, vain tähdet valaisevat yksinäisyyttä.  * * * Tänään olen saanut selitellä Portugalin tukipakettia. Samassa keskustelussa kävi ilmi, että monilla t š ekeillä on sellainen käsitys, että kun he eivät ole eurossa, ei heihin mikään euro-alueen lama vaikuta. Sanoin että totta ihmeessä se teihin vaikuttaa, olemme sellaisessa systeemissä mukana kuin maailmantalous. Muutama vuosi sitten täällä oli kuulemma vallalla ajatus, että pyrittäisiin rakentamaan valtiota Sveitsin ja Norjan mallin mukaan. Se on kuitenkin tyhjästä ehkä hiukan hankalaa, ja kyllähän noihinkin maihin lama vaikuttaa. Kurssin opettaja sanoi, että minun pitäisi mennä...

Opittiinko historiasta?

Sanotaan, että historiasta oppii sen, että historiasta ei opi mitään. Tähän päivään saakka olen aina halunnut uskoa, ettei se ihan noin ole. Tänään kuitenkin keskusteluni parin opiskelijapojan kanssa saivat minut kallistumaan sille kannalle, että tuo sanonta voi sittenkin olla totta. He olivat nimittäin vahvasti sitä mieltä, että nyt kun he ovat Natossa, niin kyllähän tiukan paikan tullen USA heidät pelastaa. Oma armeija on kuulemma niin huono, ettei siitä ole mihinkään. Kun mietin tämän maan menneisyyttä, ei ainoastaan viime vuosikymmeninä vaan vuosisatoina, minua surettaa ja myös hirvittää tällainen asenne. Onhan Tšekillä mahdottoman huono sijainti, jos ja kun Euroopan yli pyyhkäisee taas joku sodan tai terrorin aalto, mutta silti ihmettelen, että asenne vain on ja pysyy samana. Taannoinen ohjuskilpihankekin oli näiden poikein mielestä ihan jees juttu, ovathan he sitoutuneet Natoon. * * * Runotorstain viime viikon haaste oli "tässä", osallistun vähän myöhässä, kun on ...

Johan on taas absurdia

Runotorstain haasteena on värit. http://runoruno.vuodatus.net/ Katulampun valo taittuu hennosta vihreästä, ja syreeni yllättää yksinäisen kulkijan mustassa yössä. Vain sininen hetki puuttuu * * * Tänään yliopistolla yksi tuntemani tyttö kierteli ympäri rakennusta etsimässä opettajia ja valokuvaamassa heitä. Kun ihmettelin hänen projektiaan, hän sanoi sen olevan osa hänen opiskelujaan. Hän on jollakin elokuvakurssilla ja hänen roolinsa on tuottaja. Kurssin opettaja oli sanonut, että ei voi millään tietää eikä luottaa, että tämä tyttö on paikalla yliopistolla silloin kun elokuvaa tehdään, kun hänellä ei ole muuta roolia kuin tuottaminen. (Ai ettei ole muka iso rooli se?) Niinpä opettaja oli keksinyt, että tytön pitää valokuvata ne opettajat, jotka tavalla tai toisella liittyvät tähän elokuvaprojektiin todisteeksi siitä, että on ollut paikalla. En ollut uskoa korviani. Kyllä minullakin on taito keksiä oppilaille lisätehtäviä, mutta tuo menee kyllä jo ihan omissa sfääreissään....

Nürnbergin mutkainen tie

Kuva
 Runotorstain aihe on suklaa http://runoruno.vuodatus.net/ Kauppakeskuksessa minulla  pakkomaistatetaan pääsiäiskonvehti. Saan pitkän selostuksen  sen ominaisuuksista - vielä kun ymmärtäisinkin. # # # Eilen sain kansallisarkistosta sähköpostia saksaksi. En ymmärtänyt siitä suoraan sanottuna oikein yhtään mitään, vaikka olen saksaa muka yliopistossakin lukenut. Eikä ymmärtänyt mieskään, jolla on ollut saksa pääaineena yliopistossa. Jotakin siinä kuitenkin oli Nürnbergin asiakirjoista, joita olin yrittänyt tilata. Eipä auttanut muuta kuin mennä paikan päälle tiedustelemaan. Kävi ilmi, että nuo oikeudenkäynnin paperit olivat saapuneet Prahaan 1950-luvulla ja 1960-luvulla ne sitten luetteloitiin tarkemmin. Niinpä se luettelo, josta olin tilannut, olikin vanhentunut ja minun pitäisi tehdä haku uudestaan siitä uudemmasta ja tarkemmasta luettelosta. No eipä siinä muuten mitään, mutta asiakirjojen numerointi oli erittäin sekava. Niitä oli luetteloitu kahdella eri tavalla...

Koira kirkossa, eli ryhdyinpä runolle

Runotorstain aiheena on tänään "hälläväliä". http://runoruno.vuodatus.net/ Kirkonpenkissä istui niin pappi kuin tuomarikin. Kaksikko alkukevään illassa hytisi ja messu kesti vain. Pappi penkissä istui, sillä piispa tänään saarnasi. Ja liturgiksi oli otettu joku harjoittelija. joka tsekkiä ääntää kuin puolaa. Mutta ei se ketään haitannut, niinhän puhui myös paavi-vainaa. Ovi kirkon oli sittenkin raollaan, vaikka normalisti kaksi tarvitaan salpoja nostamaan. Pappi istui penkissä, ei etupenkissä kuten P. Mustapää, mutta hytisten kera tuomarin. Hän tunsi tuomarin terävän sormen  pian hihassa, ja kuiskauksen kuuli: "Nyt koira on kirkossa". Totta tosiaan, oven vieressä koira seurasi messua Se hytissyt ei, kuten kaikki muut, vaan rauhssa kuunteli. Tuomari pyysi pappia, josko tämä kiiruhtaa vois ja  häirikköraukan pian hätistää pois. Vaan pappi vastas jankutukseen: "Niin, kirkossa koira on." Ja yhtyi  uskontunnustukseen, jotain mutisi tuomarikin. Pian...

Kirjoittajakuulumisia

Kuva
Runotorstain aihe on "heijastuksia". http://runoruno.vuodatus.net/ Unet ja muistot tuovat mukanaan tunteet, hyvät ja huonot, läheiset ja kaukaiset ja jopa ne, joita ei edes ole. Kuvitellut ja keksityt muistot, nuo tunteiden anomaliat, mielikuvituksekkaat, mutta kuitenkin todet, sekoittuvat unessa niihin oikeisiin. Aamulla herätessä ei tiedä, onko tämä oikeastaan se uni ja niskasta juuri karistettu uni totuus jo menetetty. * * * Tänään oli kirjoittajaryhmän kokoontuminen, ja sain ihan rohkaisevaa palautetta tekstistäni. Minulla ei ole mitään synopsista tässä täällä aloittamassani käsikirjoituksessa, vaan teen sitä vähän sen mukaan, minne alitajunta vie. Saa nähdä, mihin se vie ja tuleeko mitään järkevää kokonaisuutta, mutta mielenkiintoinen kokeilu joka tapauksessa. Käytän mm. uniani hyödyksi, mitä en ole ennen kovinkaan paljon tehnyt. Kokoonnuimme tänään yhden ryhmäläisen luona nyyttäriperiaattella, oli mukavaa, vaikka ilta venähtikin sitten niin pitkäl...

Terveiset täältä periferiasta!

Kuva
Runotorstain haasteena on tällä kertaa "jatkuu..." http://runoruno.vuodatus.net/ Mustarastas laulaa iltayössä, ja sen silmä on ainoa, mikä liikkuu pimeydessä. Huomenna taas postinkantaja tulee tapaamaan vastapäisen talon kultaista noutajaa. Koira työntää päänsä portinraosta rapsutettavaksi, ja mustarastas vaihtaa uuteen säkeeseen. * * * Tuossa runotorstain runossa on hieman vaikutteita juuri tänään lukemastani Wallace Stevensin runosta nimeltä Thirteen Ways of Looking at a Blackbird . Kurssilla pohdittiin ihan tosissaan tällaista tärkeää seikkaa, että onko mustarastaan silmä musta. Juuri tämänkaltaiset keskustelut aiheuttavat minulle ihan hirveän päänsäryn. Tosin tämänpäiväinen päänsärky saattaa johtua myös siitä, että ilma on lämmennyt niin, että iltapäivisin on +17 astetta, enkä ole muistanut oikein juoda. Pari lasillista vettä nimittäin vei päänsäryn pois. Muutakin mielenkiintoista pohdittavaa sain tänään luennoilta. Samaisella runouskurssilla pari nuor...

Kirjoittamisesta ja vähän Prahastakin

Kuva
Runotorstaissa haasteena on "runo" http://runoruno.vuodatus.net/ Mikä saa runoilemaan täällä kaukana kotoa? Maailman laajuus, vieraus, väsymys. Tänään eräs amerikkalaisnainen sanoi, ettei tunne ketään, joka olisi käynyt Suomessa. Koska eihän Suomessa ole mitään paitsi eksotiiikka. Täällä kaukana kotoa vain runoilen, vaikka oikeastaan prosaisti olenkin. Enkä hae eksotiikkaa, minä olen eksotiikka. Eksotiikka ei väitä vastaan edes maataan puolustaakseen. Eksotiikka vain runoilee. * * * Ja kun eksotiikka-aiheessa ollaan, niin puhutaanpa vähän venäläisistä. Heillä on tässä maassa erikoinen maine. Tänään yksi poika kertoi minulle entisestä opiskelukaveristaan, joka on Karlovy Varysta kotoisin, ja jolla aina oli mafia-juttuja. Siellä kuulemma Venäjän mafia jyllää ihan tosissaan. Samainen poika myös sanoi, että melkein kaikki tšekit, jotka osaavat venäjää, ovat tavalla tai toisella sotkeutuneita mafiaan.Kerroin hänellekin taannoisesta pyyhkeen varastamisest...

Sotamuseossa osa 1

Kuva
Runotorstaissa oli tänään haasteena "idea". http://runoruno.vuodatus.net/ Metro veisi minut suoraan kotiin, mutta menenkin istumaan pariksi tunniksi Starbucksiin, pelkästä siitä ilosta, että Prahassa on Starbucks. Tuo ketju ei tule Suomeen, koska meitä on niin vähän. Siellä voin juoda tuttua kaakaota, kärsiä espanjalaisturistien huudoista ja olla yhteyksissä maailmaan netitse. Voimme saada Guggenhem-museon, mutta emme Starbucks Coffeeta. Sellainen maa on minulle Suomi. * * * Koko päivän on satanut. Juuri sellaista sadetta mitä olen toivonutkin, lämmintä ja hiljaista. Maa on niin kuiva, että rankkasade vain holahtaisi läpi, mutta hiljoksittain pisaroiva vesi kostuttaa sen. Illalla kun tulin kotiin, huomasin nurmien jo vihertävän. Puiden oksatkin olivat saaneet vähän vihreää. Voin hengitää syvään, sillä ilma on kosteaa ja raikasta. Praha-yskäni on hellittänyt, siitä olen kärsinyt jo muutaman viikon. Pienhiukkasten aiheuttamaa, kuulemma. Moni lukija on var...

Tšekin kielestä ja muista elämän kummallisuuksista

Kuva
Runotorstain aiheena on tällä viikolla "tunne". Aloitetaanpa sillä. http://runoruno.vuodatus.net/ Joskus vain katoat tai kylmenet. Toisinaan minulla ei ole sanoja, vain sinut. * * * Tšekintunnilla tänään opettaja käski minua keksimään adjektiiveja, jotka sopivat substantiiveihin. Siis tähän tapaan: kuuma kahvi, vanha mies jne. No, sitten tuli sana opettaja . Kysyin, mitä voisi olla motivoiva , koska ajattelin, että tuo sana voisi olla hyvä osata muutenkin. Sellaista sanaa ei tämän opettajan mukaan tšekin kielessä ole! Ei löytynyt myöskään sopivaa, opettajaan viittaavaa sanaa, joka voisi tarkoittaa ymmärtäväistä tai rohkaisevaa . Älykäs opettaja sentään voi olla, onhan sekin nyt jotakin. En voi uskoa tätä todeksi, mutta kertoohan tuo nyt jotakin, jos näitä adjektiiveja ei opettajaan koskaan yhdistetä. Ihmettelin tälle opettajalle myös vähän yliopiston systeemiä, jossa pidetään joka tunnin alussa pikkukoe tekstistä, joka on jaettu edellisellä viikolla. Monesti niis...

Kirjallisuudesta ja vähän arjestakin

Aloitetaan runotorstain haasteella, joka löytyy tämän linkin takaa: http://runoruno.vuodatus.net/ Elämäni murheineen on piste eikä sitäkään - tähtisumussa. Kun tuntuu, että rusennun, muistan loistavani pistettä pienempänä linnunradan huomassa. * * * Sain hyvää palvelua tänään Kotva-tavaratalon kellosepältä. Hän laittoi kelloni sekuntiviisarin paikoilleen veloituksetta. Neuvoi jopa liikkeen, jossa voin uusia rannekkeen, hänellä kun ei ollut sopivaa leveyttä valikoimassaan. Puhui vielä hyvää englantia. Kelloseppäkouluihin ei varmaan ihan typerykset pääse, joten kielitaito näytti olevan kohdallaan. Virkistävää kokea joskus hyvää palvelua ja kielitaitoa, monesti se jälkimmäinen uupuu, joskus molemmat. Kun eilen pääsin niin hyvään alkuun, voisin tänään vielä vähän jatkaa kirjallisuus-aiheella. Muutama vuosi sitten täällä sattui sellainen  skandaali, että kansallisen kirjallisuuspalkinnon voitti kirja, jonka tekijän piti olla nuori vietnamilaissyntyinen tyttö, joka on asu...