maanantai 9. toukokuuta 2011

Opittiinko historiasta?

Sanotaan, että historiasta oppii sen, että historiasta ei opi mitään. Tähän päivään saakka olen aina halunnut uskoa, ettei se ihan noin ole. Tänään kuitenkin keskusteluni parin opiskelijapojan kanssa saivat minut kallistumaan sille kannalle, että tuo sanonta voi sittenkin olla totta. He olivat nimittäin vahvasti sitä mieltä, että nyt kun he ovat Natossa, niin kyllähän tiukan paikan tullen USA heidät pelastaa. Oma armeija on kuulemma niin huono, ettei siitä ole mihinkään.

Kun mietin tämän maan menneisyyttä, ei ainoastaan viime vuosikymmeninä vaan vuosisatoina, minua surettaa ja myös hirvittää tällainen asenne. Onhan Tšekillä mahdottoman huono sijainti, jos ja kun Euroopan yli pyyhkäisee taas joku sodan tai terrorin aalto, mutta silti ihmettelen, että asenne vain on ja pysyy samana. Taannoinen ohjuskilpihankekin oli näiden poikein mielestä ihan jees juttu, ovathan he sitoutuneet Natoon.

* * *

Runotorstain viime viikon haaste oli "tässä", osallistun vähän myöhässä, kun on ollut niin paljon muita aiheita käsiteltävänä viime aikoina. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

http://runoruno.vuodatus.net/

Elämän käsi on tuulessa,
joka viilentää helleihon.
Elämän jalka
puoliksi portaalla ja
kantapää tyhjän päällä.

Elämä itse
on kylkiluiden liike ylös ja alas,
heijastus tästä
aamubussin tummassa ikkunassa.

* * *

PS Tänään kävin uusimassa metrokorttini. Tuli jo mieleen, että mitähän lippuluukulla nyt sanotaan. Olin ensin väärässä paikassa taas, mutta ystävällinen ja englanninkielentaitoinen virkailija ohjasi oikeaan paikkaan, antoi miunlle vielä oikein paperilla tarvitsemani sanat, jotta osaan pyytää, jos toisella luukulla ei osata englantia. Sielläkin kuitenkin osattiin.

2 kommenttia:

  1. Runosi on monin tavoin puhutteleva.

    VastaaPoista
  2. Mukava kuulla, että runojani luetaan. Pahoitteluni, että vasta tänään ehdin vastailemaan.

    VastaaPoista