sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Runotorstain haasteen "tšekkiaiheinen" osallistuminen

Runotorstain haasteessa kehotettiin ottamaan esim. kesäkirjasta onnennumeron tai muun tärkeän numeron mukainen sivu ja samannumeroinen lause siltä sivulta sekä kirjoittamaan tuosta lauseesta runo. No, minä valitsin yhden kesäkirjoistani, eli Lieko Zachovalován teoksen Prahan ääni. Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille, joita Tšekin lähihistoria kiinnostaa. Juuri nyt olen lukemassa hänen kirjaansa nimeltä Toinen kirja Prahasta, joka on yhtä mielenkiintoinen. Opin mm. että Milan Kundera on adaptoinut Aleksis Kiven Nummisuutarit siten, että hyödynsi Kiven runoutta ja muutakin tuotantoa. Kundera siis teki Nummisuutareista tavallaan oman teoksensa.

Muistan joissakin opintojeni vaiheissa oppineeni, että tšekit ovat nimenomaan adaptaation mestareita. He eivät vain kopioi toisen tekstiä, tai kuvita kirjaa elokuvaksi, vaan tekevät siitä aidosti uuden teoksen. Esimerkiksi sellainen elokuva kun Pelisky, jota lämpimästi suosittelen, perustuu Hovno horit -kirjan vitseihin. (Nimi tarkoittaa Paska palaa) Taito se on tämäkin.

Niin, siitä runotorstain haasteesta. Otin sitten numeron 19, koska siitä on jostakin syystä vakiintunut aina numero, jonka valitsen, jos se vain vapaana on. En tiedä, miksi. Eli Prahan ääni -kirjasta sivu 19 ja virke 19. Sillä alkaa tämä runo. Sopii muuten meikäläiselle tämä lause, kun olen kieltenope. :)



Tämä ei muka edes osannut ääntää sanaa England,
vaan teki ensimmäisestä tavusta mustetta
(ink).

Silti hän kierteli pitkin Eurooppaa,
sai ruokaa kun oli nälkä,
löysi yösijan.

Ystäviäkin hänellä oli
kaikkialla.

Arvostelijat jatkoivat ääntämisharjoituksia
kotona.

http://runoruno.vuodatus.net/blog/2999328/214-haaste/

3 kommenttia:

  1. Tässähän on tosi tärkeä ajatus hauskasti runoseen upotettuna! Itse en ole ihan kieltenope, mutta vähän sinne päin, ja olen aina harmitellut kielenopetuksen painottumista sanalistojen ulkoon opetteluun ja oikeiden muotojen tankkaamiseen ihan rehellisen viestinnän sijaan. Ja olen ihan loputtoman monta kertaa päässyt toteamaan, kuinka se viestintä kyllä onnistuu ja asiat tulevat selviksi ja kaikilla on mukavaa, vaikka ei puheesta kolmea sanaa peräkkäin juuri kieliopillisesti tai ääntämyksellisesti oikein olisi!

    VastaaPoista
  2. So very true :)

    Kun on tahtoa, on ymmärrystä.

    VastaaPoista
  3. Jep, pitäisi tulostaa ja liimata (muidenkin) kieltenopejen jääkaapin oveen, ihan vain muistutukseksi välillä.

    VastaaPoista