maanantai 14. helmikuuta 2011

Mikä ihmeen ruteeni?

Tänään oli ensimmäinen luento jolle osallistuin. Ensivaikutelma oli hieman sekava, koska opettaja ei oikein tiennyt, mitä kurssia hän olikaan tulossa opettamaan. Saimme lukusuunnitelmat, mutta ne olivat tšekiksi, joten amerikkalainen opettaja ei itsekään pystynyt niitä lukemaan. Joku opiskelija niitä sitten tulkkasi meille kielitaidottomille tiedoksi. En oikein ymmärrä, mikä siinä on niin vaikeaa, että englannin kielellä toteutettavan opetuksen lukusuunnitelmaa ei voi muka englanniksi alunperin laatia.

Ensimmäinen kerta meni tutustumiseen, ja luimme yhden poliittisen puheen. Kurssin aiheena on siis amerikkalainen kulttuuri. Valitsin tämän kurssin siksi, että aihe kiinnosti, ehkä opin  jotakin. Tarkoitus on, että jokainen pitää pienen esitelmän jostakin aiheesta. Se, onko esitelmän pakko liittyä kurssin aiheisiin, vai saako sen pitää haluamastaan muusta aiheesta, jäi vielä avoimeksi. Toivon vaan, että opettajalla pysyy homma lapasessa, meitä on nimittäin kurssilla aika monta ja jokaisen pitäisi ehtiä pitämään esitys. Joka kerta on myös pikkukoe edelliskerran aiheesta.

Se täytyy sanoa, että opettaja oli hyvin joustava. Tämä on oikeastaan kanditason kurssi, mutta hän antaa minulle maisteritason suorituksen, jos kirjoitan esseen vielä päälle. Vaikuttaa siltä, että kun on pieni yliopisto, niin monistakin jutuista voidaan sopia aina opiskelijakohtaisesti, mikä on mukava asia.

Akatemia toimii käytöstä poistetun alakoulun tiloissa. Täällä on suljettu kouluja, koska väki vähenee. Tilat ovat minusta ihan  viihtyisät, nostalgisen koulumaiset.


Moni Akatemiassa vieraileva muistaa omat kouluaikansa tänne astuttuaan, ilmeisesti samalla formaatilla on ala-asteita rakennettu muuallkin. Esimerkiksi suuret ja painavat puuovet, joita ei jaksanut avata, tulevat monelle mieleen.Oven oikealla puolella on Akatemian logo.






Tällainen aika hauska tietokonenurkka on järjestetty opiskelijoille ylimpään kerrokseen, katonharjan kohdalle. Koneet tosin ovat aivan antiikkisia ja hitaita, mutta se taitaa olla yleinen ongelma täällä päin eri oppilaitoksissa.





Koko rakennuksesta on hankala ottaa kuvaa, mutta tässä näkymä yhdeltä nurkalta.




Tom of Finland on palannut Turkuun, kulttuuripääkaupunkivuoden näyttelyn muodossa, samoin Andy Warhol on palannut taiteen muodossa isiensä maahan, ainakin melkein. Warholin (alunperin Warhola) vanhemmat olivat kotoisin nykyisen Slovakian alueelta. He eivät tosin olleet slovakkeja vaan ruteeneja. Warhol lienee tunnetuin tämän pienen slaavilaisen kansan edustaja. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruteeni  Warholia tosin kritisoitiin siitä, ettei hän tuonut etnistä taustaansa julkisesti esille, vaikka tiedettävästi osasi puhakin ruteenia ja puhui sitä äitinsä kanssa. Jotkut jopa epäilivät, että Warhol häpesi taustaansa.



Jos ei aina touhota etnisistä juuristaan, niin ei se nyt välttämättä tarkoita, että niitä häpeää. Toisaalta Warholista on sanottu, että hän oli maalaismaisella tavalla sivistynyt, ei niinkään kaupunkilaistyyppi. Itse hän ei halunnut sitoa itseään mihinkään ryhmään, minkä oikein hyvin ymmärrän, sillä pienet ympyrät ovat monesti myös ahtaita. Ilman Warholia ja hänen taidettaan en minäkään olisi ikinä kuullut koko ruteeneista yhtään mitään, joten siinä mielessä hän on kritiikistä huolimatta tehnyt suuren palveluksen kansalleen. Viittaukseni Tom of Finlandiin ei muuten ole ihan niin surkea aasinsilta kuin miltä se äkkiseltään kuulostaa, sillä Warhol oli hänen suuri ihailijansa.


Kävin E:n kanssa katsomassa Andy Warholin näyttelyn yhdessä vanhankaupungin galleriassa. Näyttely oli aika pieni, eikä siinä ollut esillä Warholin kuuluisimpia töitä, vaan pikemminkin niitä vähemmän esillä olleita. Kiva, sympaattinen näyttely silti, ja aivan ilmainen!






Jos Warholin tunnetummat työt kiinnostavat, niin tässä linkkiä:
http://www.google.fi/images?hl=fi&source=imghp&biw=1079&bih=554&q=andy+warhol&btnG=Etsi+kuvia&gbv=2&aq=f&aqi=g6&aql=&oq=

 Ruoka on täällä Tšekin tasavallassa hyvää, mutta mahdottoman raskasta. On possunlihaa ja ranskalaisia, kasviksia vähemmän. Nekin vähät on useimmiten kypsennetty. En tiedä, mitä olisi olla kasvissyöjä täällä. Tänään esittelen kasvisten merkitystä korostaakseni taas paprikan.Tällaisen punaisen yksilön tällä kertaa. Maku oli mieto, hieman kuitenkin voimakkaampi kuin suomalaisessa punaisessa paprikassa. Osa siitä meni vihersalaattiin, jonka juuri söin iltapalaksi.


Tänään on muuten ystävänpäivä. Sitä ei täälläkään sen erityisemmin juhlita, muuta kuin kaupallisessa mielessä toki. Kukka- ja suklaakauppiaat tekevät hyvän tilin. Muistan, että joskus etsin Suomessa kukkakauppaa kissojen ja koirien kanssa, ja pian huomasin, että ne tosiaan ovat vähentyneet. Täällä Prahassa ilmeisesti ostellaan runsaasti kukkia - muutenkin kuin ystävnpäivänä - sillä niitä myydään ihan joka nurkalla. Tässä hieman näytettä valikoimasta.


Ja se toinen ystävänpäivän teema, eli suklaa. Tässä tämänpäiväinen herkutteluni. Rullan muotoon taiteiltu keksi, jossa suklaapäällyste ja kreemiä sisällä (pienin annos mitä kahvilasta löytyi) sekä lasillinen teetä. Hintaa annoksella noin 1,5 euroa. Tämän myötä hyvää ystävänpäivää kaikille teille sinne koto-Suomeen!







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti