maanantai 22. kesäkuuta 2015

Plzeň - vuoden 2015 kulttuuripääkaupunki

Vaikenemisen kulttuuri on vallannut mieleni. Jopa öisin olen herännyt miettimään, miksi jotkut asiat unohtuvat, aktiivisesti tai passiivisesti, mutta yhtä kaikki, painuvat pois maailmantiedosta. Jokaisella on oikeus myös vaieta, se on selvää, mutta silti se tekee minut surulliseksi. Ehkä uskon liiankin sokeasti siihen, että asioista puhuminen voisi automaattisesti myös vapauttaa.

Kuuntelen Kutná Horan kirkonkelloja yössä ja uskon, että samaan tapaan kuin kellojen soitto on jatkunut esimerkiksi tällä paikalla jo vuosisatoja, jossakin vielä kaikuu heikko ääni menneisyydestä, joka tuo kaipaamani tiedon luokseni. Ehkä se tapahtuu yhteensattumien kautta, ehkä etsintöjen, ehkä vain löydän sen yhdistelemällä jo olemassaolevaa.

Saa nähdä, mitä pari seuraavaa päivää tuovat tullessaan. Huomenna ainakin on arkistopäivä ja odotukset ovat korkealla.

Tänään kävelimme Plzeňissä, joka on tämän vuoden kulttuuripääkaupunki. Kannattaa muuten poiketa kaupungissa, jos ei ennen ole ehtinyt!

Aivan ehdoton suosikkini oli valokuvanäyttely, johon oli pyydetty kuvia kaupunkilaisten yksityisalbumeista vuosikymmenten varrelta. Tavallisten ihmisten ottamissa kuvissa on aina jotakin erityisen aitoa ja viehättävää.

Pariskuntien välinen oluenjuontikisa

Sittemmin purettu kulttuuritalo


Olut, viini, naiset... Mikähän on maailmassa muuttunut?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti