maanantai 6. kesäkuuta 2011

Saksan terveydenhoitojärjestelmää testaamassa

Aamulla mies valitti kipeää päätä ja niskaa. Voitte kuvitella säikähdykseni, kun mietitte, mistä kaikesta tuo voi olla oire. Hän ei sitä paitsi pienistä valita, joten huoleen oli hieman aihettakin. Vakuutusyhtiöstä (If) saimme kuitenkin hyvää palvelua, eli sairaalan osoitteen ja toimintaohjeet muutenkin. Flensburgissa, Tanskan rajalla, sitten päädyimme jonottamaan päivysyksessäyli tunnin, tunnelma oli kuin suomalaisessa terveyskeskuksessa, hoitokin samantapaista. Muita vaihtoehtoja ei näin viikonloppuisin ole. Eipä taida olla järjestelmä sen kummempi täällä kuin Suomessakaan, ainakaan näin yhdellä käyntikerralla, toiminta on karua mutta asia kuitenkin hoidettiin. Enempään huoleen ei syytä, kyseessä lienee lihasjumi. Särkylääkersespti kouraan ja kipua lieventäviä piikkejä niskaan, kas näin.


Flensburg on kaunis kaupunki, se on vuonon rannalla, vai pitäisikö sanoa lahden, kun ei olla Norjassa. Tässä ensitapaaminen Itämeren kanssa sitten viime talven...



Tässä vähän kuvaa yhdeltä kadulta. Nämä Itämern kaupungit ovat tunnelmaltaan hyvin samanlaisia, minusta tämä muistutti hiukan Gdanskia.


Tanskan läpi vain hurautimme tällä kertaa, läpi siltojen ja moottoriteiden. Kahville vain pysähdyimme. Sitten olikin jo vastassa Juutinrauman silta. Heja Sverige! Olen jo melkein kotona.


ps Vielä tänään on mieleni askaroinut Bergen-Belsenissä. En osaa kuvitella paikallisten tunnelmia tuossa kaupungissa tänä päivänä. Britithän tuon leirin vapauttivat ja heillä on edelleen iso varuskunta entisen keskitysleirin kupeessa. Valloittajia vai ystäviä? Bergenin kaupungista saa fish´n chipsiä, joten kaikki eivät brittien läsnäoloa varmaankaan pane pahakseen. Silti mietin, kuinka helppoa on tulla sinuksi menneisyyden kanssa, kun vieraat joukot ovat yhä nurkissa.

4 kommenttia:

  1. Hui kamala! Jättävätkö nuo kipua lievittävät piikit noin kamalat jäljet!? HUH!

    VastaaPoista
  2. Eivät pysyvästi, onneksi. :) Jo iltapäivällä olivat paukamat laskeneet, nyt niitä tuskin huomaa.

    VastaaPoista
  3. Piti kysyä ihan samaa, että MILLÄ sitä miestä on piikitetty, talikolla vai?! Mutta hienoa, että vakuutus toimii ja karavaani kulkee :)

    VastaaPoista
  4. Joo, oikein ihmettelin, kun vakuutusyhtiöstä ihan pariin kertaan soiteltiin seuraavanakin päivänä, että onhan teillä nyt kaikki varmasti hyvin.

    Niin, ja se EU:n sairausvakuutuskortti kannattaisi olla mukana, niin ei tarvitsisi pulittaa mitään näissä rutiinitapauksissa. Nyt tosin saamme nekin maksut vakuutuksesta pois.

    VastaaPoista