Kippurassa parvekkeella

Joskus käy niin, että joku hyvin olennaiselta tuntuva ajatus häviää päästä. Tunne on ärsyttävä, koska tietää, että haluaisi palauttaa sen mieleen, mutta se ei vaan tule. Viime viikolla minulla oli jokin bloggausaihe (vai oliko se peräti tämän viikon alussa), mutta en millään sitä muistanut. Tänä aamuna se tuli taas mieleen, kyseessä oli Helsingin Sanomien kulttuuritoimittajan pikkujuttu, sillä palstalla, jolla aina kaiken kokenut kulttuuritoimittaja herkistyy.

Tällä kertaa herkistyttiin Kafkan teoksesta Oikeusjuttu, jota en - tunnustettakoon - ole itse vielä lukenut, mutta tarkoitus tietysti on. Siinä kuvataan Hesarin jutun mukaan parveketta jossakin Prahan kattojen yllä, jolla ei mahdu seisomaan kunnolla suorassa. Pentti Saarikoski on myös samaisen lehtijutun mukaan sanonut (ja tämän muistan ihan itsekin häneltä lukeneeni), että Kafka on paljon realistisempi kirjailija kuin mitä Prahaa tuntematon ihminen voisi kuvitella.

Olen Saarikosken kanssa tästä asiasta ihan samaa mieltä; minulle ei teetä tiukkaakaan kuvitella Prahassa parveke, jolla saa seistä kippurassa. Tilojen käyttö ja niiden mieltäminen ovat Tšekin tasavallassa ihan oma lukunsa, en edes yritä niitä ymmärtää. Olen vieraillut julkisissa rakennuksissa, joissa on valtavat aulat, mutta pienet työtilat, koppimaiset wc:t, mutta runsaasti tilaa peilien ja lavuaarien edessä. Yhdellä haastattelureissulla vierailin myös asunnossa, jonka parhaat näykymät avautuivat wc-istuimelta - ulospäin, siis.

Kommentit

  1. Tämä saattaa nyt olla määritelmä seisomaparvekkeelle, mitä eilen kummastelin... Toisilla on näkymä vessasta, toisilla tolppa keskellä olkkaria. Osataan sitä meilläkin.

    VastaaPoista
  2. Mutta ei näitä kannata ihmettelemään ruveta, ääneen ainakaan. Joskus kysyin, että miksi ostoskeskuksissa on hienot, uudet ja siistit wc-tilat, mutta vesihanat ovat sellaisia nysiä, että juuri ja juuri lirittävät sinne valtavaan lavuaariin, lisäksi lavuaari on niin leveä, että tällainen lyhytraajainen ihminen ei meinaa ylettää käsineen sinne hanan alle. Erityishaastetta lisää, jos jo ostanut jotakin ja molemmissa käsissä roikkuu kasseja, siinä on ranteet murtua taiteillessa. Lopulta vesi tulee sellaisella paineella että hihat ja kassit kastuvat joka tapauksessa.

    Vastaukseksi sain: Vika on vain siinä, että te suomalaiset oletta niin hirveän käytännöllisiä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi tsekkinaiset pakenevat pääsiäisenä?

Tapaturman sattuessa Faustin taloon

Novellini