Havel, leipurit ja kaupunginvaltuutetut
Aloittelimme aamun käymällä Václav Havelin haudalla. Vasta tällä toisella kerralla tajusin, että hänen hautakivessään ei lue mitään titteliä tai virkanimikettä, ei edes "kirjailija". Asiaa selviteltyäni kuulin, että tämä oli hänen tahtonsa. Sikäli huvittavaa, että viereisissä kivissä on parhaimmillaan valehtelematta 4-5 riviä titteleitä. On leipuria, liikemiestä, sen ja sen firman perustajaa, kaupunginvaltuutettuja ja ties mitä viskaaleja, en minä heitä kaikkia tšekiksi edes tiedä.
Mutta sielläpä se Havel lepäilee, pyhän Václavin kappelin muurin suojassa, perhehaudassa. Kyllä häntä käydään käydään katsomassa ja muistamassa, ilman titteleitäkin.
Minusta on muuten tullut kohtalaisen hyvä kukkien ostaja tšekiksi, vaikka itse sanonkin. Tässä vielä tunnelmakuva Vinohradin hautausmaalta muuten, aika rohkeat värit patsaassa, sanoisin.
Mutta sielläpä se Havel lepäilee, pyhän Václavin kappelin muurin suojassa, perhehaudassa. Kyllä häntä käydään käydään katsomassa ja muistamassa, ilman titteleitäkin.
Minusta on muuten tullut kohtalaisen hyvä kukkien ostaja tšekiksi, vaikka itse sanonkin. Tässä vielä tunnelmakuva Vinohradin hautausmaalta muuten, aika rohkeat värit patsaassa, sanoisin.
Ei ole ehkä ajateltu punavihersokeita tuossa patsaassa, mutta ei kai siinä värityksessä muuta outoa ole?
VastaaPoistaEhkä värit eivät valokuvasta niin hyvin välity, mutta oli se minusta aika reipashenkinen näky noin muuten aika seesteisessä värimaailmassa. :)
VastaaPoistaTai me täällä haljussa pohjolassa olemme tottuneet näkemään tämän sortin patsaat sellaisina, että niistä ovat värit jo rapisseet pois, esim. Sturen kirkon pyhimysveistokset ym.
VastaaPoistaOnhan se mahdollista. Myös värien näkeminen on jossain määrin persoonakysymys, jotkut kokevat ne voimakkaampina kuin toiset.
VastaaPoista