torstai 25. helmikuuta 2016

Lenka Reinerová - lajinsa viimeinen


Ratikkareittini varrelle osuu usein Klamovkan pysäkki, jonka viereiseen taloon on kiinnitetty laatta. Laatta kertoo, että kyseisessä talossa asui viimeinen prahansaksalainen kirjailija, Lenka Reinerová.

Kun ratikka pysähtyy hetkeksi Klamovkalle, mietin usein Lenka Reinerováa. Kuinka hänen täytyi saksalaisjuutalaisena prahalaisena paeta. Kuinka hänen onnistui säilyä hengissä ja palata Tšekkoslovakiaan vuonna 1948. Kuinka hän saksalaisena oli silti ei-toivottu ja julkaisukiellossa.  Samettivallankumous muutti sitten kaiken.

Mutta ennen kaikkea mietin Lenka Reinerováa seisomassa tässä samalla pysäkillä. Odottamassa ratikkaa niin kuin minäkin. Vieressä seisoo kaltaisiani satunnaisia matkaajia ja tavallisia prahalaisia, menossa kuka minnekin. Ja sitten pysäkillä on Lenka. Joku ehkä tuntee hänet kirjailijaksi, mutta veikkaan, että useimmat eivät.

Vieressä seisoo ehkä tutkimani Miroslavin kohtalotoveri, Sachsenhausenista selviytynyt, koulutettu ihminen. Lenkan ikätoveri. Mieleeni palaavat kuvat, joita olen joskus nähnyt paljain käsin tapetuista prahansaksalaisista. Kaikenikäisistä, miehistä ja naisista. En halua hakea niitä kuvia nyt netistä, pelkät hämärät muistikuvat riittävät minulle.  Mutta Lenka kirjoittaa ja asuu Prahassa, tässä talossa. Vuodesta 1956, kuolemaansa asti, vuoteen 2008. Olen iloinen siitä, että hänellä oli ratikkapysäkki ihan oven vieressä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti