sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Venäjän kielen asemasta ja tulvista

Olinpa viime perjantaina verkostoitumassa Oriveden opistolla. Tapasin myös yhteistyöyliopistoni ihmisiä, ja näyttää siltä, että tämän kuukauden Prahan-matkan kalenteri täyttyy taas kiinnostavista tapaamisista. Tapaamisen antia oli mm. huomata böömiläisten ja määriläisten tapa pitää toinen toisiaan puolittain eri kansoina, vähintäänkin eri heimoina. Mm. määriläiset saattavat aloittaa juomisen jo aikaisin aamulla, böömiläisille moinen olisi aivan liian dekadenttia - kuulemma...

Toinen kiinnostava juttu, jonka kuulin, oli venäjän kielen opiskelun uusi nousu Tšekissä. Ilmeisesti siellä on alettu ymmärtää ko. kielen kaupallinen merkitys. Hyvä niin.

Ja tässäpä kuvia Prahan ja Tšekin tulvista. Plzenissä ja Ustissa jo taloja veden vallassa, koko ensi viikoksi on luvattu sadetta. Minun lentoni on viikon päästä...

http://zpravy.idnes.cz/foto.aspx?r=domaci&c=A130602_014250_domaci_cen

5 kommenttia:

  1. Täältäpä löytyi linkki suoraan paikan päälle. Kiitos. Olinkin ajatellut tätä blogiasi, kun noista tulvista alettiin kertoa.
    Hauskaa, miten moneen paikkaasi löytyy yhteinen linkki. Mies on kotoisin Merikarvialta ja isäni oli Sortavalan seminaarin oppilas, kyllä myöhemmältä ajalta, 20-luvulta :)

    VastaaPoista
  2. Olen aivan hurmaantunut blogistasi. Löysin tämän ihan sattumalta, kun etsin asioita Prahasta. Harrastan itse sotahistoriaa ja kirjallisuutta ja sain todella paljon uutta tietoa blogistasi. Olen menossa Prahaan parin viikon päästä ja käyntikohteena on esimerkiksi Theresienstadin keskitysleiri.
    Olen myös kateudesta vihreä, että olet saanut tavata Lieko Zaklovalovan, luin hänen kirjansa jo heti niiden ilmestyttyä ja ajattelin käydä ne läpi vielä ennen matkaa.

    Inkku

    VastaaPoista
  3. Onpas kiva kuulla, että blogissani käydään. :)

    Mm: Mukava kuulla näistä yhtymäkohdista elämässämme. Tunnetaankos me muuten kuin blogin välityksellä? Ainakaan heti en yhdistä kehenkään tosielämän tuttavaani.

    Inkeri Valtonen: Kiitos, on mukava kuulla, että joku pitää. Tereziniin kannattaa varata aikaa ja myös asennetta, se on varsin liikuttava paikka. Itse kävin siellä yksin, mikä oli ehkä vähän virhe, koska olisi ollut hyvä reflektoida näkemäänsä jonkun kanssa. Lieko on kyllä hieno ihminen, samoin miehensä Marcel. Hyvää matkaa sinulle Prahaan, minun lentoni lähtee ensi maanantaina.

    VastaaPoista
  4. Johanna. Emme varmaan muuten tunne, mutta eikös sitäkin puhuta, että maailman (tai ainakin Suomen) kaikki ihmiset löytyvän kuuden ihmisen ketjun kautta...

    VastaaPoista
  5. Joo, kyllä meillä varmasti tuttuja jotakin kautta on, mm. :)

    VastaaPoista