torstai 21. helmikuuta 2013

Prahan mitalla

No niin, onpa tullut sitten palautetta tekstistä Porvoon mitalla - tai ainakin Prahan. Kauheasti työstettävää, mutta sain luvan jättää kommenttiversiot lepäämään ja jatkamaan käsikirjoitusta eteenpäin.Ohjaaja kertoi myös joistakin ohjattavistaan, että fantasiakirjoittajat ovat monesti haastavia, koska he haluavat tehdä kummallisia känteitä ja varsinainen juoni uhkaa hukkua niihin käänteisiin. Perusteluna on se, että fantasiassa voi tapahtua mitä vaan. Kätevästi unohdetaan, että fantasiamaailman luominen  on oma urakkansa ja kaikkien tapahtumien pitäisi olla loogisia siinä omassa maailmassaan.

Sen verran vielä omasta palautteestani, jota täytyy toki kovasti tässä vielä sulatella, että erityisesti arvostan sitä, että tekstiin oli merkattu ne kohdat, joissa on riski, että lukija pysähtyy, jää ihmettelemään ja luovuttaa. Tällä pienellä kikalla voisi moniakin kirjoittajia auttaa, ei vaatisi hovilukijalta paljonkaan vaivaa. Kirjoitaja itsehän  joutuu ratkaisemaan, miten kyseisiä kohtia muokata, mutta olennaista onkin havaita ne kohdat. Niin, en ole tullut mitenkään lytätyksi, älkää huolestuko. Olenpahan vaan saanut tilaisuuden nähdä tekstini aivan uudessa valossa, monessakin suhteessa. Se on hyvä asia, se!

Taas sain kunnian tavata Vojmír Srdečnýn. Häntä kuunnellessani ymmärsin, että tutkimuksessani ja kirjoittamisessani ei ole lopultakaan kaikista olennaisin asia tämä yksittäinen kirjeenvaihto, vaan se, miten koko maailmanhistoria kietoutuu meidän kaikkien ympärille yllättäväksi ja kiehtovaksi verkostoksi. Jos ei hallitse kokonaisuutta, on vaikea ymmärtää yksittäisiäkään elämäntarinoita.

 http://www.pametnaroda.cz/witness/index/id/774/page/2

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti