Prahan keväässä

 Palataan vielä hetkeksi Vrchlabíin ja sen idylliseen mökkikylään vuorenrinteessä. Kyseessä on vähän samantapainen konsepti kuin suomalaisissa siirtolapuutarhoissa. Alue on vuokralla kaupungilta, mutta mökki on rakennettu itse. Yhdenmukaisuuden vaatimus ei vaikuttaisi olevan samaa luokkaa kuin niissä siirtolapuutarhoissa, joita itse olen nähnyt Suomessa. Moni kaupunkilainen ilmeisesti käy vain silloin tällöin rentoutumassa puutarhahommien parissa eikä edes yövy mökissään, mutta on myös sellaisia mökinomistajia, jotka tulevat viikonlopuksi nauttimaan kesästä ja talvella hiihtämään. Luntahan näille vuorille tuiskuttaa monina talvina ihan runsaasti. Ja onpa sellaisiakin mökkikylän sieluja, jotka mieluiten asuvat ihan omassa mökissä vaan, ja käyvät kaupungissa ainoastaan jos on ihan pakko. Mahdollisesti piipahteluluonteesta johtuen monikaan ei ole sillä lailla satsannut mökkiin, että esimerkiksi wc-ominaisuuksia olisi mietitty. Yllä olevan kuvan mökin entiset omistajat olivat kuulemma ...

Olemme viikonlopun vietossa  Krkonošella, tarkemmin ottaen Vrchlabíssa, elikä Ylä-Elbellä. Tässäpä on yksi vaihtoehto, jos haluaa nähdä muutakin kuin Prahaa. Vastaavanlaisia pikkukaupunkeja on  Krkonošella ja muilla T šekin vuorilla muitakin, mutta tätä ainakin voi suositella. Näitä saksalaistyyppisiä taloja on täälläkin, kuten Sudeeteilla yleensäkin. Tässä kyseisessä talossa toimi kiva kahvila.  Krkonošen juttu on kaupunkitalojen edustojen holvikäytävät. Niiden tehtävä on ollut suojata taloja sään armoilta ja antaa kauppiaille lisätilaa tehdä bisnestä, sateelta suojassa. Kaupunki on pieni, viehättävä, suurin osa taloita on hyvinhoidettuja.  Eilen oli myös kirkkojen yö, jolloin paikallisessa kirkossa lauloi hyvätasoinen kuoro.  Toivoisin, että Suomessakin järjestettäisiin joskus kirkkojen yö, jolloin voisi mennä matalalla kynnyksellä tutustumaan erilaisiin kirkkoihin ja saamaan ehkä kasvot niissä kävijöille. Tämän blogipostauksen pääpontti lienee on, että kannat...

Děčín on pieni kaupunki Sudeettimaalla, Elben rannalla. Yksi tutkimukseeni liittyvistä henkilöistä, Fran tišek asui siellä 1930-luvulla ja joutui pakenemaan Prahaan, kun Saksan annettiin miehittää Sudeettialueet. Tästä syystä halusin käydä paikan päällä, vaikka oikeastaan tuo aikakausi ei liity tutkimuksessa rajaamaani aiheeseen. Jostakin syystä tutkimuksen rajojen yli on mukava hyppiä, ja sitä paitsi silloin, kun käy jollakin paikkakunnalla muuten vain, voi löytää jotakin kiinnostavaa kuitenkin. Niin kävi tässäkin tapauksessa. Vasta  Děčíniin saavuttuani rupesin katselemaan, mitä muita nähtävyyksiä olisi tarjolla kuin museo, jonka olin päättänyt käydä katsastamassa. Kävi ilmi, että Elben rannan vanhin ja tunnetuin nälkäkivi on juurikin  Děčínissä. Se tulee näkyviin, kun vesi laskeutuu tarpeeksi matalalle, ja kuivat vuodet on kaiverrattu kiven kylkeen. Viimeisin huomaamani vuosiluku oli 1990-luvulta, mutta kai tämäkin vuosi kiveen vielä kaiverretaan. Pysäyttäväähän täl...

Tänään kiersimme noin 2,5 kilometriä  Český rájssa, eli Böömin paratiisissa. Kyseessä on varsin omalaatuinen alue, jossa on hiekkakivimuodostelmia. Ilmeisesti kiveä on käytetty rakentamiseen ja osittain eroosio on muovannut maisemaa.  Alueella on useita, eritasoisia reittejä. Ne on merkattu selkeästi värikoodeilla, kuten kuvassa näkyy. Me kävelimme osan vihreää reittiä ja osan punaista. Vihreä reitti olisi ollut yhteensä 3,5 kilometriä, mutta nousua on sen verran paljon, että oikaisimme sen kilometrin verran vaihtamalla loppuvaiheessa punaiselle linjalle. Aivan lyhyitäkin ja hyvin helppokulkuisia vaihtoehtoja löytyy. Osuimme sikäli sopivaan aikaan, että päivä oli aurinkoinen ja melko lämmin. Maanantaisin näin syksyllä kävelijöitä on vain kourallinen. Parkkipaikan vahti pahoitteli sitä, että palvelut ovat kaikki kesätauolla, mutta toisaalta onpahan rauha kiertää reitti ilman ihmismassoja. Voinkin kuvitella, että jos tänne tulee sesonkiaikaan, oma rauha on haave vain. ...

Jo usean vuoden ajan ovat tšekit jankuttaneet minulle, että miksi et käy  Sněžkalla, miksi et käy   Sněžkalla. Olen suhtautunut ajatukseen pikkuisen varauksellisesti, koska vuorikiipeily ei oikein tunnu omalta jutulta. Kuitenkin vieraan kansan parissa tutkimuksen tekemiseen kuuluu tällaisten suositusten noudattaminen, ainakin silloin, kun se itselle onnistuu ja vähänkin kiinnostaa. Mielestäni ei voi ymmärtää kulttuuria, jos ei kuuntele sitä edustavia ihmisiä heille tärkeissä asioissa. Kyseessä on  Tšekin korkein kohta, joten ajattelin, että pitäähän tämä nähdä. Samalla se on rajavuori, toinen polku tuo huipulle Puolan puolelta.  Uusi köysirata on valmistunut vuonna 2012, sitä ennen  Sněžkalle mentiin 1940-luvun avomallisella hissillä . Sellaiseen en luultavasti olisi uskaltanut nousta, mutta tähän uuteen kylläkin.  Tulimme paikalle sillä olettamuksella, että hissillä pääsee huipulle asti. Näin ei asia kuitenkaan ollut, sillä aivan ylös ...

Reissu vei minut Libereciin. Vuoteen 1945 asti kaupunki oli täysin saksalainen, nykyään saksalaisia ei tietenkään enää ole, ja tuntuu kuin heidän muistonsa olisi tyystin poispyyhitty. Tätä ihmettelin jo ensimmäisellä vierailullani Libereciin keväällä 2011. Kuitenkin kaupungin vanhat osat näyttävät varsin saksalaisilta, joten tunnelma on tietyllä tavalla yhä aavemainen. Voin kuvitella, mitä se on ollut 40-luvun lopulla. Torilla oli tietysti kansallispukuisia tanhuajia, niitä näkee täällä todella usein. Eivät kuitenkaan ole paikallisia, vaan saattavat olla jopa Slovakiasta, kuulemma. Täkäläinen kansallispuku, sikäli kun sellainen on, olisi tietysti saksalainen, mutta kuka sellaista käyttäisi? Saksalaisella rahalla tänne on kuitenkin rakennettu uusi, hieno kirjasto, kristalliyössä poltetun synagogan tilalle. Kirjastoon kuuluu myös synagoga, mutta se oli kiinni. Liberec lienee kuuluisin talviurheilustaan. Kaupunki on vuorten ympäröimä, luonto on äärimmäisen kaunista. T...

Holokaust-kurssi on edennyt puoliväliin saakka. Tämän viikon luennossa professori Kenez puhui pitkät pätkät kuuluisimmasta sudeettisaksalaisesta, Oskar Schindleristä . Hän sanoi, että moni haluaisi olla Schindlerin kaltainen sankari. Mutta mitä se vaatisi ihmiseltä? Kenezin mukaan se vaatisi luonnetta, joka rakastaa kaikkia ihmisiä, joskus jopa liikaa. (Esim. Schindlerillä rakastajattaria.) Schindlerin kaltainen ihminen ei osaa nähdä ketään ihmistä alempi- tai ylempiarvoisena suhteessa toisiin. Hän oli tunnettu siitä, että jutteli esimerkiksi puolalaisten taksikuskien kanssa, mitä kunnon saksalainen ei tietenkään tehnyt. Toisekseen Schindler ei toiminut edellytetyllä tavalla. Hän oli aina ulkopuolinen eikä hän siten myöskään peilannut itseään ja toimintaansa muihin ihmisiin. Muistan lukeneeni Schindlerin lista -kirjasta, että häntä pidettiin muiden saksalaisten keskuudessa vähän omalaatuisena, mutta se selitettiin sudeettisaksalaisella, eli lähestulkoon slaavilaisella taustalla. S...

Kun lähtee päiväseltään käymään Sudeettialueella haastattelun merkeissä ja sitten vielä Prahaan palattuaan käy tekemässä toisen mokoman, voi ehkä jo sanoa antaneensa aivan kaikkensa. Ainakin reppu tuntuu kevyeltä, kun viimeisetkin Suomen-tuliaiset on jaettu. Takkikin tuntuu tyhjältä, enempää ei jaksaisikaan enää kokea mitään uutta. Junamatka Sokoloviin, Karlovy Varyn taakse kestää 3-4 tuntia. Reissuun oli pakko herätä jo kello neljä aamulla, mutta toisaalta täkäläisissä vaunuosastoissa tulee uni hyvin silmään, ellei juna ole aivan täynnä. Nukuin yhteensä varmaan viisi tuntia tänään junassa. Maisematkin olivat kauniita. Joka tapauksessa, huomenaamulla lähtee kone kohti Suomea. Viikko on ollut hyvä ja antoisa, se ylitti kaikin tavoin odotukset. Varmasti blogiaiheitakin syntyy taas tästä reissusta tulevien viikkojen tarpeisiin.  Ainoastaan nukuttua on tullut vähemmän kuin laki sallii, mutta eiköhän se tästä tasaannu.

Ilmeisesti tänään on Hesarissa ollut hiljainen uutispäivä, kun aivan premisivulla oli juttu Tšekin takamailla, mm. Varnsdorfissa Sudeettialueella, järjestettävistä romaneja vastustavista mielenosoituksista. Vastaavia mielenosoituksia on ilmeisesti viikoittain ympäri maata. Kuvituksena uutisjutussa on mielenosoittajia kyltteineen. Mm. vaaditaan loppua mustalle rasismille ja julistetaan, että mustalaiset hyökkäsivät. Jo Prahassa ollessani olin jotenkin vaistoavani, että romanikysymys on kuuma peruna. On toisaalta poliittisesti hyvin epäkorrektia ja suvaitsematonta puhua romaneista mitään negatiivista, mutta taas toisaalta moni tuntui yksityisesti olevan sitä mieltä, että ongelmia on. Kuitenkin romanit ovat asuneet alueella lähes yhtä kauan kuin tšekitkin, joten ainakin aikaa yhteisymmärrykselle olisi pitänyt löytyä. En ole tähän problematiikkaan perehtynyt yhtään enempää ja olen kiitollinen, jos joku vinkkaa, mistä tähän asiaan saisi enemmän tietoa tai korjaa mahdollisia vääri...

Vielä tuli käytyä Sudeettialueella, Liberecissä, joka on tunnettu talviurheilukeskus. Pienenksi kaupungiksi siellä on valtavasti urheilumahdollisuuksia, keskustassa oli myös suuri kauppakeskus, mikä kielii siitä, että matkailijoita käy paljon. Kävin testaamassa kaupungin uimahallia, joka on sekin ihan keskustan kupeessa ja kävelymatkan päässä. Hyvä ja siisti oli. Liberec oli aikanan Sudeettimaan pääkaupunki, joten kävin kaupungin museossa siinä toivossa, että sudeettisaksalaisista löytyisi jotakin tietoa. Siellä ei kuitenkaan ollut heistä mainintaa edes sanalla, vaikka pysyväisnäyttely kertoi alueen historiasta. Tällaista saa kai aikaan etninen puhdistus.Tässä kuva museosta ulkoapäin, se on hyvässä kunnossa ja koristeellinen, ulkonäkö kielii menneisyyden keisarillisesta loistosta.Sisältä ei saanut kuvata, mutta se ei ollut menetys, näyttelyt olivat tappavan tylsiä. Museon yhteydessä on myös kirjasto. En tutustunut sihen, koska mielestäni kukaan virkailijoista ei näyttänyt siltä, ett...

Olen tosi onnellinen, ettei tämä päivä ollut yhtä vaiheikas kuin eilinen, sillä en ehkä jaksaisi sulattaa niin paljoa kerralla. Jatkan eilisen tapahtumista ja esittelen tämän päivän matkakuvia jonakin toisena päivänä. Pysähdyimme siis kysymään vanhalta mieheltä, sattuuko hänellä olemaan mitään tarinoita kerrottavana näistä SS-huhuista, jotka liittyvät Houskan linnaan. Hän sanoi asuneensa paikkakunnalla vasta 15 vuotta eikä ole kuullut asiasta näitä samoja huhuja enempää kuin mitä me hänelle sanoimme. Mies sanoi kuitenkin, että paikallinen ravintolan pitäjä tuntee kaikki, joten häneltä kannattaisi ehkä kysäistä. Alkoi olla muutenkin ruoka-aika, joten suuntasimme ravintolaan. Jututimme paikan omistajaa, noin 70-vuotiasta miestä. Hän sanoi, että kyllä SS linnassa oli, mutta paikallisista ei kukaan ole enää elossa, joka olisi ollut aikuinen tuohon aikaan. Yksi rouva oli ollut saksalaisten palvelijana linnassa, mutta hänkin on kuollut muutama vuosi sitten. No, olihan tuokin sentään jotaki...

 Nyt täytyy valitettavasti jakaa tämän päivän tapahtumat kahteen eri postaukseen. En jaksa kertoa ihan kaikkea sitä mitä haluaisin enkä usko, että kukaan jaksaa kerralla lukea niin pitkää sepustusta muutenkaan. En ihan sataprosenttisesti uskalla luvata, että huomenna tulee jatko, mutta siihen kuitenkin pyrin. Tänään meille selvisi, että olemme jo Sudeettimaalla, jostakin syystä sekä K että minä olimme kuvitelleet, että se olisi vähän kauempana. Kyseessä on kuitenkin niin laaja alue, että kysymys herää, missä on Tšekinmaa, jos Sudeettialueet kattavat näin paljon pinta-alasta. Hitlerhän sanoi haluavansa kakusta, eli Tšekkoslovakiasta, vain kuoret. Syy lienee se, että Sudeettialueet olivat niitä kaikista rikkaimpia. Tässä muuten aiheesta havainnollinen karttaesitys. http://wapedia.mobi/fi/Sudeettimaa Huomasimme auton ikkunasta idyllisen kylän, jota päätimme kuvata. Siellä oli runsaasti tätä perinteistä rakennustyyliä. Saimme tietää, että kylä on suojeltu; siellä asutaan ihan no...