Minne menet, Juslenia?

Volter Kilven ideoimat, Kakolassa valmistetut sanomalehtivuosikertojen puukannet

Kävin perjantaina Turun yliopiston kirjastossa tiedustelemassa, missä voisi lukea vuoden 1992 Ilta-Sanomia. Asiaa pohdittuamme tulimme virkailijan kanssa siihen tulokseen, ettei tällä hetkellä missään. Kirjaston lehtiarkisto on siirretty Raisioon varastoon, sinne avataan "kevään 2013 aikana" (mitä tuo sitten tarkoittaakaan) paperilehtien lukupaikka. Mikrofilmillä ei kyseistä vuosikertaa ole, tilata sen voisi, mutta kukaan ei tiedä, kauanko tilaus kestää; kenties kauemmin kuin sen Raision lukupaikan aukeaminen. Kaupunginkirjastossakaan ei ollut tuota vuoskertaa saatavilla. Åbo Akademissa todettiin, että he keskittyvät ruotsinkielisiin lehtiin, suomenkielisiä saa hakea yliopiston puolelta. No niinpä niin... Täytynee odottaa siis että se lukupaikka todella avataan, lienee pienimmän riesan tie.

Kyltti Turun yliopiston kirjaston lehtiarkiston lukuhuoneesta.

Mahtaakohan vanha legendaarinen lehtienlukupaikka yliopiston kirjaston uumenissa jäädä historiaan, tai tuleeko sinne ainakin sisäänkäynti jostakin muualta kuin Juslenian päädystä? Ihan varma en tästä kyllä nyt ole, koska Juslenia jää virkailijan tietojen mukaa pystyyn sittenkin. Yliopisto ja humanistinen kirjasto sieltä kuitenkin poistuvat - jonnekin.

Vähän harmittaa, etten pääse taas maan uumeniin lukemaan lehtiä, onhan se kolkkoa, mutta on siinä oma fiiliksensä, kun siellä ei tarvitse joka päivä olla. Se myös surettaa, että Juslenian - niin rasittavalta kuin se rakennus opiskeluaikoina tuntuikin - kohtaloa soudetaan ja huovataan.

Sen muuten huomaa, että olen kovin paatunut tšekkiarkistojen käytänteisiin. Soitin tuossa Suomen kansallisarkistoon ja kyselin vähän helsinkiläiskoulujen matrikkeleista 1880-luvulta. Rento miesvirkailija sanoi, että ei muista, onko heillä nettitilaus juuri noihin aineistoihin mahdollinen, mutta mitä sitä turhia tekemään, sen kun tulet paikan päälle. Aloin jo hiiltyä, etten oikein monena päivänä mielelläni tulisi virka-aikaan Helsinkiin, ensin tilaamaan ja sitten tutkimaan. Hän puolestaan ei ollut millään ymmärtää, miksi niin haluaisin tehdä, heillä kun hakuaika on tilauksen jättämisestä maksimissaan tunti. Vertailun vuoksi, Tšekissä virallisesti maksimissaan 4 viikkoa - joskus heistä ei kuule senkään jälkeen. Nämä on niitä kulttuurieroja.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi tsekkinaiset pakenevat pääsiäisenä?

Tapaturman sattuessa Faustin taloon

Novellini