Shakespearea liettuaksi ja kukkahattusetä


Tänään kuningatar Elisabeth risteili Thamesilla, mekin kävimme vähän meininkiä vilkaisemassa, vaikka havaintoja saimme oikeastaan tehdä ilmiöstä nimeltä kuningashuoneen ihailu. Ainakaan ihan heti tänä vuonna ei ole Britannia muuttumassa tasavallaksi, sen voin teille luvata. Turvatarkastukset olivat massiiviset, laukkuja katsottiin useassa kadunkulmassa. Lisäksi poliisit ja erilaiset järjestyksenvalvojat antoivat ristiriitaisia ohjeita siitä, missä kulkea. Kun yritti edellisen neuvomaan suuntaan, kohta oli seuraava vastassa kysymässä, että minne matka.


Jututimme satunnaisia eturiviin tulleita, kun kello oli noin 9.30, kuningattaren oli tarkoitus lipua siinä 16:n jälkeen ohi. He sanoivat tulleensa edellisenä iltana telttaan yöksi, ja kaverit olivat tulleet varaamaan paikkoja jo sitä edellisenä iltana, viettäneet teltassa kaksi yötä. Sama prosedyyri viime keväänä kuninkaallisten häiden suhteen. Vaivannäkö kuulemma kannattaa.



Emme jääneet seisoskelemaan koko päiväksi,vaan jatkoimme matkaa Globe-teatteria kohti. Suosittelen kovasti siellä käyntiä jokaiselle. Emme päässeet opastetulle kierrokselle, koska niitä ei järjestetty tänään meille sopiviin aikoihin. Siellä menee kuitenkin Shakespearea eri kielillä -sarja, ja päädyimme katsomaan Hamletia liettuaksi. Viidellä punnalla pääsi seisomapaikalle, niin kuin rahvas aikanaan esityksiä seurasi. Yllämme pörräsivät kuninkaallisia suojelevat helikopterit ja sade ropisi takkeihin.




Parvella istuvista katsoijsta huomioni kiinnittyi vanhaan aurinkolasipäiseen setään. Satoi vettä, mutta hänellä oli silti aurinkolasit. Lisäksi hänellä oli olkihattu, jossa kukkia. Jos minä olen yhä enemmän ja enemmän kukkahattutäti, kun mietin esimerkiksi ammuskelupelien vaikutusta ihmisen psyykkeeseen, niin tuossa oli kyllä ihan ilmielävä kukkahattusetä! Kukkahattusetä seurasi Hamletia erittäin intensiivisesti, hän selvästi nautti joka sekunnista. En osaa sanoa, ymmärsikö hän liettuaa vai ei, mutta väliäkö sillä.

Olisimme oikeastaan voineet katsoa vaikka koko esityksen, siitä huolimatta, ettei kieltä ymmärtänyt; näytelmää oli kiinnostavaa seurata, ja liettualainen ryhmä oli todella tasokas. Skriinille heijastettiin aina jokaisen kohtauksen tiivistelmä, joten juonta oli helppo seurata, jos vähänkin tiesi, mistä Hamletissa on kysymys. Tihkusateessa seisominen tunnin ajan kuitenkin riitti, lähdimme väliajalla pois. Tavoite täyttyi, näimme Shakespearen ajan teatterin, tai näköiskopion, mutta kuitenkin  - ja vieläpä niin, että lavalla on elämää. Täytynee joskus tulla ihan teatteriin tänne, siten että ymmärtää - ja ottaa ne istumapaikat.

Iltasella, kun satoi vähän vähemmän, kävimme Hyde Parkissa. Kuvasimme Prinsessa Dianan muisto... mikähän tuo olisi... joku paikallinen sanoi sitä muisto-ojaksi.




Vielä vähän eilisestä. Kävin jututtamassa tätä tšekkisäveltäjää, hän on kuulemma ohjannut joskus Karita Mattilaa laulamaan tšekiksi - silloin, kun Mattila ei ollut vielä kuuluisa.

http://www.karel-janovicky.co.uk/pages/list-of-works.html


Kommentit

  1. Shakespeare on liettuaksi muistaakseni Sekspyras. Vilnan kaupunginteatterissa oli viime kesänä menossa jokin Sekspyras-näytelmä. Aika pitkään sain katsella niitä isoja ulkomainoksia ennen kuin tajusin.

    VastaaPoista
  2. No ovatpas keksineet hyvän omankielisen nimen. :D Latviassa taisin katsella pari kesää sitten elokuvajulisteita, joissa oli Hollywood-tähtien nimiä kirjoitettu latvialaisittain. En muista enää yhtään esimerkkiä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi tsekkinaiset pakenevat pääsiäisenä?

Tapaturman sattuessa Faustin taloon

Novellini