sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Sunnuntain viettoa

On ollut mukava päivä. Leppoisaa ajanviettoa vanhojen tuttujen kanssa, hyvää ruokaa ja shoppailua. Se, mikä tekee tänne Prahaan tulosta niin helppoa, on kaiken tuttuus.Vähemmän tulee mitään yllätyksenä. Esimerkiksi se, että monessa paikassa on asiakaspalvelussa ja myyjien kielitaidossa parantamisen varaa, ei aiheuta minussa enää kummastusta. Ei myöskään se, että yleisissä vessoissa joudut ottamaan vessapaperia virkailijan nenän alla olevasta suuresta rullasta. Aiemmin ajattelin sen olevan suorastaan alentavaa, nyt vain otan sen paperin enkä mieti tuollaisia.

Kuvittelin, että kaikki kielitaito olisi häipynyt päästä sen siliän tien, mutta tänään taas huomasin, että ymmärrän hitusen paremmin kuin ennen. Ei sillä, etteikö vielä olisi paljon oppimista. Tšekit ovat toisaalta hyvin myötämielisiä, jos jotenkin edes yrittää puhua. Heistä se on jollakin tasolla mielenkiintoista kuunnella, kun joku yrittää puhua heidän kieltään.

Tänään olen miettinyt turistivirtoja katsellessani, millaisen kuvan Prahasta saa muutaman päivän perusteella. Luultavasti sellaisen, että ollaan historiallisessa kaupungissa, joka on maailmanluokan metropoli. Shoppailumahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Kaikki puhuvat englantia.

Totuus on kuitenkin se, että kun ajaa muutaman pysäkinvälin metrolla poispäin keskustasta, vastaan tulee ihan toisenlainen Praha. On taloja, joissa melkein puolet asukkaista on venäläisiä. On hiljaisia lähiöitä, joista ihmiset harvoin tulevat keskustaan asti. On kauppoja, joissa henkilökunta ei puhu mitään vieraita kieliä - melkein tekisi mieli sanoa, että on kokonaisia ostoskeskuksia, joissa ei kieliä osata. Voit joutua ravintolassa hämmentävään tilanteeseen, kun englanninkielisessä listassa on vain 5-10 vaihtoehtoa, kaikki melko kalliita. Jos vilkaiset tšekinkielistä listaa, sieltä löytyy enemmän valinnanvaraa ja edullisemmin. (Kyllä, minulle on käynyt joskus näin.)

Praha on maatansa suurempi kaupunki, pienen kansan maailmankaupunki. Siinä huokuu Itävalta-Unkarin loistokkuus, vaikka koko kaksoismonarkia on hajonnut jo aikoja sitten. Siinä suhteessa Praha on kuin Wien, mutta sympaattisempi. Huomenna lähdemme katsomaan maan kakkoskaupunkia, Brnoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti