Václav Havel Aurajoen rannassa

Näin viime viikolla unta, että olin Václav Havelin hautajaisissa. Ihmettelin, että eikös nämä hautajaiset olleet jo talvella. Seuraavaksi siirryin unessa Turkuun, Auran rantaan. Kävelin jokirannan tuntumassa ja alittelin siltoja tunneleiden kautta. Yhden sillanalituksen kohdalla Václav Havel tulikin vastaan valkoisissa vatteissa.

Sanoin hänelle että: "Hei, olin just teidän hautajaisissanne." Havel taputti minua olalle ja sanoi: "Eivät ne olleet mitkään hautajaiset, myöhemmin sinä ymmärrät." Sitten hän jatkoi matkaansa. Kävelin hetken vielä satamaan päin, jonka jälkeen heräsin.

Kun kerran Havel pakkaa uniin, niin laitetaanpa sen kunniaksi pätkä hänen tekstiään:


Rohkeudesta

Rohkeus on suurempaa kuin nöyristely, rikkauden tavoittelu, ahneus, väkivalta tai itsekäs laskelmointi. Rohkeus karttelee halpamaisuutta ja välttelee typeryyttä ja järjettömyyttä. Se on epäitsekästä, ei kuitenkaan sankarillista. Aito rohkeus ei tarvitse todistajia edes silloin, kun se nostattaa tekoja, joiden määränä on julkisuus tai maailman näyttämö. Rohkeus koskettaa aina maailmaa, se muuttaa yksityistä kansalaista. Rohkeus ilkkuu kuolemaa kurkottamalla tähtiin. Se voi jopa kääntää pahan onnen myötäiseksi. Rohkeus ottaa iskuja vastaan, se kannattelee henkeä, antaa kaikelle uudet kasvot ja antaa jopa ruumiillista voimaa. Rohkeus vaaran uhatessa voi estää armeijoita marssimasta voittoon. Rohkeus on hyve, joka puolustaa oikeutta ja rakastaa armoa. Se iloitsee muiden pelastuksesta, ja se rohkaisee muita. Rohkeus synnyttää rohkeutta. Mutta rohkeus on myös vaatimaton. Rohkeus on ristiriidassa puoli voittoa, mutta vain puolet. Se vaistoaa kovakalloisuuden vaarat ja tietää, ettei voitto ole koskaan taattu, sillä rohkeuden seuralainen on tappio. Rohkeuden suurin koetus on kärsiä tappio antamatta periksi.

(Václav Havel, kirjasta John Keane: Václav Havel – a Political Tragedy in Six Acts, käännös minun.)

Joskus tekisi mieli kääntää Havelia ihan vakavammallakin otteella, esimerkiksi jokin hänen näytelmistään. Ehkä sitten joskus, kun kielitaito on karttunut. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi tsekkinaiset pakenevat pääsiäisenä?

Tapaturman sattuessa Faustin taloon

Novellini