Prahan keväässä

Tänään oli arkistossa hyvä päivä, ehkä koko hankkeeni parhaimpia. Ensinnäkin löysin Marien ja hänen isänsä väestolaskennan lomakkeista. Lomakkeiden tieto avasi monia juttuja koskien kirjeiden tulkintaa. Useita kohtia, joita olen ihmetellyt, avautui tänään. Lomakkeet piti käydä ihan käsipelillä läpi, koska ne oli järjestetty talojen numeron mukaan, ei henkilöiden mukaan. Sikäli tämä ei varsinaista käsityötä ollut, että lomakkeet oli skannattu ja ladattu tietokantaan. Hiirtä kun reilun tunnin klikkailin, löysin etsimäni. Chrastissa, jossa Mare asui nuorena aikuisena, oli tuohon aikaan viitisensataa taloa, joten aivan tolkuttomasta urakasta ei ollut kyse. Toisaalta lomakkeiden kaikki nimet oli pakko käydä läpi. Oletin, että ensimmäisenä lomakkeella on ns. perheen pää, eli Marien isä, kuten olikin. Mutta toisaalta en voinut olla aivan varma, millaisissa olosuhteissa tuo eläköitynyt opettaja asui, tiedän joidenkin opettajien köyhtyneen tuohon aikaan, koska harvalla oli mahdollisutta omi...

Vihdoin ehdin tekemään retken, jota olen jo pitkään suunnitellut. Nimittäin maan eteläosiin,  Český Krumloviin. Kaupunki on upea, kuten tästä yleiskuvasta näkyy, se on säilynyt harvinaisen yhtenäisenä tyyliltään. Kaikki uusikin lisätään pieteetillä, kuten alla olevan kuvan seinämaalaus havainnollistaa.   Český Krumlovia  tietysti vaivaa sama ongelma, mikä tahtoo olla muissakin Unescon kohteissa, valtava turistimäärä ja kaupungin irtoaminen sen varsinaisesta tarkoituksesta ihmisten asuin- ja työpaikkana. Tästä syystä ehkä kuitenkin pidän hiukan enemmän pienistä vanhoista kaupungeista, jotka eivät ole ihan niin suosittuja turistien keskuudessa. Esimerkiksi pari vuotta sitten kävin Chrudimissa, ja se menee kyllä minun maun mukaan  Český Krumlovin edelle. Matkaa suunnitteleville antaisin suosituksen, että yksi päivä riittää kaupungin katsomiseen oikein hyvin, ellei teillä sattumalta ole kontakteja paikallisiin, jotka osaisivat kuljettaa teitä oikeasti hien...