Ihan kaikkeen ei kannata sanoa "kyllä"

Tapasin lauantain vaalipäivänä 98-vuotiasta ystävääni täällä Prahassa. Hän ja hänen kumppaninsa olivat kauhuissaan siitä, että populistinen Ano-puolue oli saamassa (ja saikin) vaalivoiton. Kyseinen puolue on saanut alkunsa ns. Tyytymättömien ihmisten liikkeestä, joten ohjelman voi vain arvata. Huolena on se, että rupeaako Ano (tarkoittaa "kyllä") kampeamaan Tšekkiä ulos EU:sta. Ystäväni haluaisi, että kotimaa pysyy mukana eurooppalaisessa yhteistyössä.

New York Timesin mukaan on epäselvää, millaiseksi Anon suhde Brysseliin ja Moskovaan tulee muotoutumaan, joten ymmärrän ystäväni huolen oikein hyvin.

www.nytimes.com/2017/10/21/world/europe/andrej-babis-ano-czech-election.html?smprod=nytcore-ipad&smid=nytcore-ipad-share

Kukaan, kenen kanssa olen keskustellut, ei ole ollut ilahtunut Anon voitosta. Mutta tämä tietysti kertoo siitä, millaisia tuttuja minulla täällä sattuu olemaan. Jokuhan heitä on äänestänyt, kun kerran saivat äänivyöryn, 78 paikka 200:sta.

Nyt jos koskaan tarvittaisiin sitä T. G. Masarykin peräänkuuluttamaa kriittistä ajattelua. Masaryk kyllä myönsi sen, että pienten kansojen toimiminen kansainvälisessä yhteistyössä on työläämpää kuin isompien, mutta mukana on tärkeää olla.

Olen mykistynyt vaalituloksesta. Anon lisäksi voittajia ovat mm. paikallinen piraattipuolue, perinteisempi konservatiivipuolue ODS sekä maahanmuuttovastaisuudella profiloitunut (japanilaistaustaisen johtajan itselleen valinnut) SPD. Näyttää siltä, että nyt ollaan siirrytty aikaan, jossa yhteistyön ovia halutaan sulkea pikemmin kuin avata. Yritän kuitenkin olla varovaisen optimistinen ja luottaa siihen, että kun tämä tie on kokeiltu, palataan taas keskinäisen lähentymisen aikaan.

Totuus voittakoon oli presidentti Masarykin tunnuslause.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tapaturman sattuessa Faustin taloon

Miksi tsekkinaiset pakenevat pääsiäisenä?

Mustan kotkan apteekki