sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Suomalaiset ja Prahan syksy 68

Aivan aluksi haluan kiittää kiertopalkinnosta, jonka olen saanut tältä bloggaajalta:

http://metsis.blogspot.fi/2012/12/kiertopalkinto.html

Olen aina otettu, kun muistetaan, mukava myös huomata, että blogiani lueskellaan siellä ja täällä. Tällainen nettikirjoittaminen on sikäli hyödyllistä, että pysyy aiheet hyvin mielessä, koko ajan olen tutkalla ja mietin, mistä seuraavaksi kirjoittaisin. Samalla saa uusia oivalluksia myös muuhun kirjoittamiseen.

Sitten itse otsikon aiheeseen. Viime viikolla ilmestyneessä Hesarin kuukausiliitteessä (joulukuu 2012) oli mielenkiintoinen artikkeli nimeltä Pienenevä punainen. Siinä haastatellaan valtio-opin professoria David Arteria, joka kertoo opettaneensa englantia Kainuun Ämmänsaaressa jollakin kansanopiston kurssilla. Kun tieto Tšekkoslovakian miehityksestä tuli, opiskelijat olivat itkeneet, mikä oli Arterin mielestä tuntunut oudolta, sillä hänen mielestään suomalaiset eivät hevillä näyttäneet tunteitaan.

Arter arvioi, että Prahan tapahtumilla oli käänteentekevä vaikutus suomalaiseen vasemmistoon, vaikka ulospäin esiinnyttiin tyynenä. Tšekkoslovakian miehitys sattui sisäisesti. Itärajan tuntumassa varmasti tuo pelko tuntui myös konkreettisemmin kuin lännempänä.

Mielenkiintoista on myös se, että Turku-Tšekkoslovakia-seuraan liittyi syksyllä 1968 viidessä päivässä s 400  jäsentä. Tästä kertoo puoletaan Jukka Tarkka uusimmassa kirjassaan Karhun kainalossa (s. 155). Suomalaisilla tuntuu olevan jonkinlaista jännää "veljesyhteyttä" nimenomaan tšekkeihin, jos slaavilaisista kansoista joku pitäisi valita. Erikoista, ettei kytkös  ole pikemminkin maantieteellisesti läheisempään Puolaan.

Olen tässä miettinyt, että ovatko tšekit jotenkin tarpeeksi sekulaareja meidän makuumme, sillä hekin arvostavat kirkkoa kulttuurillisista syistä, mutta karvat nousevat pystyyn, jos joku ottaa "ne jutut" vähän liian vakavasti. Ehkä myös epäsuora, välillä suorastaan kiero huumorintaju on yhdistävä tekijä, joskin tšekkien huumori on paljon mustempaa kuin meikäläisten. Historian vaiheet kun ovat suomalaisilla, puolalaisilla ja tšekeillä melko samankaltaisia - ainaista tasapainoilua suurempien naapureiden välissä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti