Havelin muistolle

Tällaisen muistoleiman sai Václav Havel. Minusta kaunis.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Novellini

Kirjoituskilpailuuni lähettämääni novellia on toivottu luettavaksi, joten tässä se tulee. Tehtävänanto oli, että tekstin pitää alkaa tuolla lauseella, joka on Elizabeth Bishopin runosta One Art . Muuten käsittelytapaa ei ollut rajattu. A Present to Field Marshal Mannerheim “The art of losing isn’t hard to master,” I thought when my mother gave me a brown package which I was supposed to take to Field Marshal Mannerheim.  Mannerheim is her great hero and she wanted to give him a present but she refused to take it to his palace herself because she was convinced Mannerheim would only speak Swedish. I did my best to make her believe that Mannerheim masters other languages as well, but it was all in vain. So off I went, not fully understanding why I had to do this. Why didn’t I, for once, say no.  It would only do good to my mother to practice her Swedish, should Mannerheim speak it. The night was darkening and I walked on an empty street carrying the brown package.  Manne...
Lue lisää

Vielä tarina Tatralta

Kuva
Kerron teille nyt viimein sen lupaamani tarinan Tatralta. Yksi sellanen, mitä ei ole tietääkseni tähän mennessä Suomeksi kirjoitettu, mutta joka ehdottomasti ansaitsee tulla kerrotuksi myös suomalaisille meidän omalla kielellämme. Pysähdyimme kesken kävelyretken syömään reitin puolimatkan majalle, Zamkovský Chataan. En ole ikinä syönyt niin hyvää linssikeittoa missään, pakko oli vähän tutkia, mitä kaikkea siinä on, jotta oppisi tekemään edes puoliksi yhtä hyvää. Majalla olikin mielenkiintoisempi historia kuin mitä olisin osannut odottaa. Sen oli rakentanut sotavuosina (1942-43) vuoristo-opas ja vuorikiipeilijä   Štefan Zamkovský vaimonsa L'udmilan  kanssa.  Štefan on siis  kaveri allaolevassa kuvassa.   Mikä sai Štefanin ja L'udmilan rakentamaan tämän majan keskellä toista maailmansotaa? Syy on varsin mielenkiintoinen, joskaan ei erityisen yllättävä. He piilottelivat siellä poliittisia vankeja, partisaaneja ja juutalaisia.  Soden loputtua h...
Lue lisää

Päivystävä sukututkija vertailee arkistokäytäntöjä jälleen

Kuva
Otsikosta huolimatta tuskin olen arvollinen päästämään oikean sukututkijan kengänpaulaakaan, mutta olenpa kuitenkin lupautunut haeskelemaan arkistotietoja isoukistani Aleksanterista , joka teki elämäntyönsä Leppävirralla kansakoulunopettajana. Sortavalan seminaarin matrikkelin mukaan hän olisi ollut jonkin aikaa opettajana sekä Pyhämaanluodolla että Merikarvialla. Siispä viime keskiviikkona suuntasin kulkuni Uuteenkaupunkiin, johon Pyhämaa nykyään kuuluu. Kautajapungin arkistonhoitaja oli ystävällisesti etsinyt minulle kaiken tiedon, mitä Pyhämaanluodon kansakoulusta oli olemassa 1890-luvulta. Uudenkaupungin kaupungintalo on tällainen vanha sairaalarakennus. Aika hieno, mielestäni. Valitettavasti puut ovat niin edessä, ettei hyvää yleiskuvaa ole helppo saada. No, pähkäilimme sitten aikamme niitä asiakirjoja arkistonhoitajan kanssa ja tulimme siihen tulokseen, että ei löydy Aleksanteria, ei. Kävin läpi kaikki paperit ja ainoa looginen selitys oli se, että hän olisi ollut kevätluk...
Lue lisää