torstai 21. huhtikuuta 2011

Austenová? Janssonová? Mitä ihmettä?

Eilen jo sivusinkin tätä feminiinistä sukunimen -ová-päätettä. Tsekeillä on kummallinen vimma laittaa tuo pääte silloinkin, kun kyseessä on ulkomaalaiset nimet. Täällä on jopa sellainen laki, että jos tsekkinainen menee naimisiin Tsekin tasavallassa, on -ová-pääte pakollinen, vaikka menisi ulkomaalaisen kanssa naimisiin ja muuttaisi saman tien ulkomaille. Tai vaikka asuisi siellä jo, mutta haluaisi solmia avioliiton kotimaassaan.

Suomalaista tällainen tietysti ihmetyttää, meillähän saa vaikka itse keksiä itselleen sukunimen, kunhan se on hyvien tapojen rajoissa. Jotenkin vielä ymmärrän oman tradition vaalimisen omien kansalaisten kesken, mutta kun heillä on vimma peukaloida niitäkin nimiä, joihin se pääte ei muuten kuulu. Minunkin sukunimeen sitä joskus tungetaan, enkä jaksa siitä valittaa, vaikka se toki ärsyttää.


On ihan mukavaa, että muumisarjakuvia käännetään englanniksi, mutta ei ole Tove Janssonkaan säästynyt nimenpeukaloinnilta. No, miksipä olisi, kun vaikkapa venäläinen nimi Tihonova vääntyy muotoon Tihonovova. Eihän se mitään merkkaa, jos jotkut muut slaavit ovat sinne sen -ovansa jo laittaneet.


Kun nyt suomalaiset otin puheeksi, niin kerron tässä välissä sen, että ympäri itäistä Eurooppaa kiertää sellainen käsitys, että Suomessa saa ostaa alkoholia vain kerran viikossa, oletettavasti maanantaina. Tämän minulle kertoi kasvohoitoa tehdessään se venäläinen kosmetologi, joka on asunut Tallinnassa.

Tänään sain hommat loppuun kansallismuseon arkistossa. Tällä haavaa ei sinne ole enää asiaa, ehkä joskus toiste vielä siellä käyn tarkentamassa jotakin hakua. Sääli, siellä oli sympaattinen ilmapiiri ja opin paljon tsekkiä, kun ei paljon kukaan osannut muita kieliä. Hyvästi jääköön myös virkailijan koira...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti