Prahan keväässä

Tänään kävin Prahan pedagogisessa museossa. Tarkoitukseni oli vähän tiedustella vinkkejä tiedonhakuun, huolimatta siitä, että minua oli varoitettu sanoen, että jos ei pääse kioskille töihin, niin ainakin pääsee Prahan pedagogiseen museoon. Päätin lähteä reippain mielin selvittämään väitteen paikkansapitävyyttä ihan paikan päälle. Museo itsessään oli ihan kiinnostava, luonnollisesti paljon oli esillä Comeniusta käsittelevää materiaalia ja mukaan tarttui pari ko. herrasta kertovaa kirjaakin. En ollut tiennytkään, miten moderni ajattelija Comenius on ollut pedagogiikan suhteen. Hänen mielestään esimerkiksi opinnot kuuluvat kaikille taustatekijöistä, sukupuolesta tms. riippumatta. Myös eteneminen konkretiasta abstraktiin ja tutusta tuntemattomaan on hänen pedagogiikkansa mukaista. Aikanaan tosi mullistavaa, ja ilmeiseti Comeniuksen ideaaleja tavoitellaan yhä tänäkin päivänä. No, sitten tuli tiedustelun aika. Jollakin ihmeen konstilla ylitin itseni ja sain tiedusteltua tšekiksi, että ku...

On todella harvinaista, että saisin nukuttua kunnolla öisin. Yleensä herään 1-2 kertaa joka yö, välillä useamminkin. Viime yö oli sellainen, että uneni oli syvää ja rauhallista, en herännyt kertaakaan. Kunnes... meidän kapealle ja aina hiljaiselle kadulle parkkeerasi kurja teinikosla ja rupesi huudattamaan tšekkiläistä räppiä nupit kaakossa... Huudatettuaan aikansa autonromu häipyi jonnekin. Kello oli 6.38. Niinpä tuli sitten kuitattua univelkoja vasta alkuillasta ja nyt ei väsytä vieläkään yhtään... Sellaista se on, kiitos pojille tästä sunnuntaista! No, onneksi päivä oli kaunis ja lämmin. Tässä muutamia kuvia matkan varrelta. Kansallisteatterin edestä Näkymä kukkulalta Kasvitieteellisestä puutarhasta Kasvitieteellisestä puutarhasta Lehmus kasvitieteellisestä puutarhasta. Nuo pallukkamaiset kukinnot ovat kuvan pointti, sillä ne ovat usein kuvattu aihe tšekkiläisessä  art nouveaussa.

Olipa todella hyvä palautesessio amerikkalaisen mentorini kanssa Pilsenissä tänään. Tuntuu, että monet kirjoittamisen tukkeet edes pikkuisen aukesivat. Vaikka kritiikki oli välillä hyvinkin kohtikäyvää, ymmärsin sen merkityksen ja oikeassahan Brad on epäkohtia osoittaessaan. Ja sitten onneksi joukossa on niitä hyviäkin oivalluksia, joista saa kiitosta. Tällaista on ruoka pystybaarissa Länsi-Böömissä. Käytännössä tuo on pyttipannua, jossa hapankaalia. Ihan syötävää. Jotenkin alkaa myös arvostaa suomalaisia - joskin kalliita - junia. Kun on tunnin istunut ahtaassa kupéssa kahden erittäin huonostikäyttäytyvän pikkulapsen kanssa, joiden äiti ei tehnyt asialle mitään, ymmärtää, miksi junissa tarvitaan leikkivaunuja. Tässä nappaus Prahan päärautatieasemalta.