Prahan keväässä

Vaikka vähän sataa tihuuttikin, päätin lähteä katsomaan kasvitieteellistä puutarhaa, sillä orkideat ovat siellä huomenna viimeistä päivää esillä. Osa niistä oli jo laitettu myyntiin, ja kaupassa kävikin kova vilske, sinne suorastaan jonotettiin ja joku mummo oli palkattu säännöstelemään ihmisvirtaa. Lisäksi kaupasta sai ilmaiseksi tšekinkielisiä Geo-lehtiä, joita tietysti otin mukaani. Kasvitieteellinen puutarha on ihan eläintarhan naapurissa, samalla bussilla pääsee melkein viereen. Kasvitieteelliseen on vain noin viiden minuutin kävelymatka siitä eläintarhan portilta. Bussi oli tietysti näin lauantaina aivan tupaten täynnä, ja olipahan taas kerran - ikävä kyllä - huono venäläiskokemus.Siinä täyteenahdetussa bussissa, jossa tottumattomampaa varmaan jo ahdistaisi, alkoi takaani tunkea joku nainen viereeni. Sitten hän alkaa itsestäänselvästi venäjää käyttäen minulta tivata, että mistä ostetaan lippu. Päätinpä olla nyt ihan kokonaan slaavilaiskieliä taitamaton ja vastasin vain englanni...

Kansallismuseon arkistossa vierähtääkin pidempään kuin pari päivää. Tämä on arkistoista ehdottomasti yllätyksellisin. Sain suuret määrät laatikoita, joihin oli koottuna aina tietystä henkilöstä aivan kaikki mahdollinen mitä arkistossa sattui olemaan. Esimerkiksi sota-ajan presidentin, Edvard Benešin laatikosta löytyi tällainen kirja. Siinä on joku jugoslavialainen toimittaja kirjoittanut painavaa asiaa, joka on oiken englanniksikin käännetty. Tulee ihan mieleen turkulaisantikvariaatin ikkunassa oleva "kuukauden omituinen opus". Tämä kirja olisi kyllä siinä sarjassa kirkkainta kärkeä. Lisäksi löytyi numero julkaisusta nimeltä Slavonic Monthly , vuodelta 1945.Tuo numero tuntui keskittyvän lähinnä tšekkien asiaan, mistä syystä se varmaan olikin otettu talteen ja laitettu kokoelmaan. Lehdessä oli kaksi pöyristyttävää kirjoitusta. Ensimmäisen oli kirjoittanut joku amerikkalainen pappi ja siinä kehuskeltiin hirveästi Tšekkoslovakian vakaasti kristillisellä historialla ja arvopo...

Runotorstaissa haasteena on "runo" http://runoruno.vuodatus.net/ Mikä saa runoilemaan täällä kaukana kotoa? Maailman laajuus, vieraus, väsymys. Tänään eräs amerikkalaisnainen sanoi, ettei tunne ketään, joka olisi käynyt Suomessa. Koska eihän Suomessa ole mitään paitsi eksotiiikka. Täällä kaukana kotoa vain runoilen, vaikka oikeastaan prosaisti olenkin. Enkä hae eksotiikkaa, minä olen eksotiikka. Eksotiikka ei väitä vastaan edes maataan puolustaakseen. Eksotiikka vain runoilee. * * * Ja kun eksotiikka-aiheessa ollaan, niin puhutaanpa vähän venäläisistä. Heillä on tässä maassa erikoinen maine. Tänään yksi poika kertoi minulle entisestä opiskelukaveristaan, joka on Karlovy Varysta kotoisin, ja jolla aina oli mafia-juttuja. Siellä kuulemma Venäjän mafia jyllää ihan tosissaan. Samainen poika myös sanoi, että melkein kaikki tšekit, jotka osaavat venäjää, ovat tavalla tai toisella sotkeutuneita mafiaan.Kerroin hänellekin taannoisesta pyyhkeen varastamisest...

Päivä hurahti nopeasti kansallismuseon arkistossa. Kolme mapillista tavaraa jäi vielä katsomatta, perjantaina sitten lisää. Yleensä täällä on arkistot perjantaisin kiinni tai auki vain lyhyen aikaa, mutta tämä on vaihteeksi tiistaina kiinni ja perjantaina aika hyvin auki. Mm. tästä juhlaillalliskutsusta olin aika mykistynyt. Tällaisia on USA:ssa pidetty Tšekkoslovakian sotaponnistelujen tukemiseksi. Löysin myös yhden artikkelin, jossa Tšekkoslovakian entinen presidentti Edvard Beneš kommentoi sodanjälkeistä Eurooppaa ja toteaa mm., ettei Slovakia koskaan tule pärjäämään itsenäisenä valtiona, koska sen sijainti on hankala suurten puristuksessa ja väkiluku pieni. No, olenhan tästä ennenkin kirjoittanut, että hieman hankalaa se itsenäisenä oleminen on yhä vuonna 2011, mutta ehkä se siitä vielä ajan kanssa paranee. Tällainenkin laatujulkaisu on näköjään ilmestynyt 1940-luvun lopulla. Siinä esitellään tšekkiläistä kulttuuria, mm. hienoja lasimaljakoita. Yllätyksekseni huomasin, että...

Päivä oli niin kaunis, että pystyin aloittamaan sen bookcrossingin merkeissä. Minulle on annettu jonkin verran kirjoja täällä vapautettavaksi ja tänään niitä jäi lähipuistoon, jonne näinä lämpiminä päivinä ihmiset tulevat viettämään aikaansa, on siis potentiaalisia lukijoita koolla. Toivottavasti kirjat löysivät lukijansa ja ehkä niitä merkintöjäkin niistä tulee sitten aikanaan. Aamu jatkuikin sitten lennokkaissa merkeissä. Suuntasin kansallismuseon arkistoon, jonne on muutama päivä sitten saapunut kaipaamani materiaali jostakin kaupungin ulkopuolisesta arkistosta. Kiireet ovat vain estäneet minua käymästä siellä aikaisemmin. Arkiston oven ympärillä hääräili työmiehiä poran kanssa. He olivat kaivaneet kuopan portaiden ympärille, mitä lie puhaavatkaan. Pääsin portaille, ihmettelin, kun ovikellon ei reagoitu. Ajatattelin ensin, että porakone vain estää minua kuulemasta, jos sieltä jotakin vastataan tai sähkölukko avataan. Sitten huomasin, että ovessa lukee, että paikka onkin tiistaisi...

Tšekkikalenterin mukaan tänään on kuulemma kevään ensimmäinen päivä. Allakka tietää. Oli nimittäin lämmintä ja oikea aurinkolasikeli. Näin iltaa kohti kuitenkin viilenee, sillä kirkas taivas tietää myös yöpakkasia. Maauimala oli täynnä väkeä, eikä ihme. Ensimmäistä kertaa ei tuntunut hyytävältä mennä ulkoaltaaseen. Tänään yhdellä luennolla oli puhetta sankareista. Monikin opiskelija tuntui pitävän Václav Havelia jonkinlaisena sankarina, tai ainakin kunnioitettavana henkilönä, mutta kuulemma moni tšekki kokee, ettei samettivallankumous käytännössä muuttanut mitään, vaan elämä jatkuu aivan samanlaisena. Täytyy myöntää, etten nyt taaskaan oikein ymmärrä. Olen kuitenkin käynyt Itä-Euroopassa sosialismin aikaan ja voin sanoa, että on täällä monikin asia muuttunut. Paljon on tapahtunut muutosta kymmenessäkin vuodessa. Vai onko se niin, että samettivallankumouksen toivottiin muuttavan elämää niin, ettei itse tarvitse tehdä mitään? Sehän tässä ns. vapaassa maailmassa elämisessä on niin vai...

Enpä ollut ennen tiennytkään, että Praha on oikea kubismin keskus. Kävin tänään Kubismi-museossa, jota lämpimästi suosittelen. Tšekkimuotoilijat ovat tehneet kubistisella tyylillä huonekalujakin ja myös rakennuksista löytyy tätä tyyliä. En tullut museossa valokuvanneeksi, kun se oli niin raskaasti vartioitu ja oletin, ettei kuvata varmaankaan saa. Yritän etsiä jossakin vaiheessa kuvamateriaalia aiheesta ja ehkä palata tähän myöhemmin. Katsotaan nyt, miten blogi kehittyy. Tästä voitte kuitenkin ihastella tšekkimuotilua. Siinä on minusta jotakin samaa hulluutta ja lennokkuutta kuin suomalaisessa muotoilussa on parhaimmillaan. Tykkään kovasti heidän tyylistään. Jostakin syystä minulla on ollut tässä kohtaa aukko sivistyksessä, kun en ole heidän muotoilutaidostaankaan mitään aikaisemmin kuullut. Olen muuten onnistunut siinä, minkä pitäisi olla mahdotonta. Ostamaan vegaaninakkeja Prahassa. Ajattelin, että ovatpa vähän kalliita, mutta ehkä ovat hyviä. Kotona vasta huomasin, että koostumu...