sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Laulu kertoo tien

Taas kerran on Sukututkijan loppuvuosi -blogi innoittanut minua. Siellä mainostettiin Courseran järjestämää kurssia nimeltä Holocaust, jonka tarjoaa ilmaiseksi Kalifornian yliopisto Santa Cruzista. Tämä on minulle ensikosketus tämän tapaiseen verkko-opiskeluun, jossa ryhmä on kaikkialta maailmasta ja luennotkin ovat videoina netistä katseltavissa.

Kurssia on nyt käyty viikko (9 jäljellä) ja paljon on mennyt aikaa siihen, että olen yrittänyt selvitellä, mistä mitäkin materiaalia saa (Courseran periaate on, että materiaali pitäisi tarjota ja sen pitäisi olla ilmaista) ja mikä on pakollista mikä taas vapaaehtoista luettavaa ja katsottavaa. Jos kaiken tekee mitä tarjotaan, saa opiskella aamusta iltaan joka ikinen päivä. Niin en kuitenkaan aio toimia, vaan poimia itseäni kiinnostavia juttuja. En nimittäin ota tätä kurssia erityisen vakavasti, vaan teen sen lähinnä kokemuksen kannalta.

Yllättävän paljon ihmiset valittavat ja käyttävät aikaansa valitusviestien kirjoittamiseen, jos käyttäisivät senkin ajan ratkaisun etsimiseen ja lukemiseen, olisi opiskelu varmasti mukavampaa. En tietenkään tarkoita, etteikö saisi epäkohdista sanoa, niin pitääkin tehdä, mutta yritän olla lukematta kurssin keskustelupalstalla tiettyjä ketjuja, kun siellä vaan intetään ja väitellään siitä, mikä on huonosti kenenkin mielestä.

Itse luennot ovat teknisistä ongelmista huolimatta hyviä, professorit Peter Kenez ja Murray Baumgarten ovat aivan loistavia. Ensimmäinen on historian professori ja jälkimmäinen kirjallisuuden, molemmilla on juutalaisemigranttitausta. Vaikka tiedän melko paljon Euroopan historiasta ja juutalaistenkin historiasta, silti olen jo muutamalta ensimmäiseltä luennolta oppinut uutta.

Minulle on jotenkin jäänyt koulun historiasta hyvin katkonainen kuva asioista, ikään kuin aikakaudet olisivat itsenäisiä palasia, vaikka todellisuudessa ne ovat vain meidän ihmisten keksimiä nimiä. Näiden kahden professorin ansiosta olen alkanut paremmin ymmärtää, miten eri aatevirtaukset ovat vaikuttaneet ja miten vaikutus on sitten johtanut vuosisatojen aikana tiettyihin tuloksiin. Esimerkiksi valistuksen aika avasi myös juutalaisille mahdollisuudet harjoittaa laajemmin erilaisia ammatteja, mikä johti heidän menestymiseensä ja sen myötä kateuden kohteeksi.

Vaikka kurssin aihe on melko herkkä, keskustelu on pysynyt tähän asti lähes poikkeuksetta asiallisena. On tietysti selvää, että holokaust-kurssille änkeää aina joku trolli, mutta homma on kuitenkin pysynyt aisoissa, kun suurin osa ymmärtää jättää provosoivat viestit huomiotta. Ei tietenkään pidä vielä nuolaista...


Minulle oli tietysti mielenkiintoista, että aivan ensimmäisellä luennolla professori Baumgarten viittasi tšekkiläiseen emigranttikirjailijaan, Josef Škvoreckýyn. Kun natsit kielsivät jazzin läntisenä, dekadenttina  rappiomusiikkina, oli Škvorecký sanonut: "Laulu, jonka muistan, kertoo minulle tien, mitä kulkea."

Tätä jäin oikein pohtimaan. Mikä laulu tai mitkä laulut näyttävät minulle tietä?