Kesäaika tappaa kaiken...
... tai ainakin minun aivotoimintani. Menee aina se pari viikkoa tästä kellonsiirtohölmöilystä toipumiseen. Piti osallistua Runotorstain haasteeseen täällä Praha-blogissa, kun aihe oli tänne sopiva, mutta päivämäärä meni umpeen. No, ei se mitään, kirjoitan silti sen runon tänne, vaikkei sitä voi linkittää enää tuonne Runotorstain sivuille. Haasteen materiaalina on siis Kafkan novelli, joka löytyy tämän linkin takaa: http://runoruno.vuodatus.net/blog/3181262/23-haaste/ Vastahan oli elokuun puoliväli, maa lämmitti vielä ja piti kesää yllä. Aika valui, on kevät ja sen kova valo. Nopeasti pitenevä päivä kiskoo mielen ylikierroksille.