Tekstit

Näytetään tunnisteella Bratislava merkityt tekstit.

Slovakialaista terveydenhuoltoa testaamassa

Jo valmiiksi vähän ärtynyt korva, helle ja ilmastointilaitteet johtivat sihen, että korva tulehtui. Oli pakko hakeutua terveydenhuollon piiriin. Tein päätöksen edellisenä iltana, etsin sopivan klinikan ja tallensin sen vastaanoton numeron puhelimeen. Suureksi hämmästyksekseni vastaanotosta kerrottiin, etteivät he ota potilaita, ellei ole tehtynä sopimusta hoitosuhteesta jo etukäteen. Samanlaista vastausta tuli muiltakin yksityisklinikoilta. Kysyin lopulta, mitä minun pitäisi sitten tehdä turistina akuutissa tilanteessa. Sain vastaukseksi, että akuutit tilanteet hoitaa yliopistollinen sairaala, eli soita päivystykseen. Tässä vaiheessa mietin, että mikähän seikkailu vielä onkaan edessä, mutta tein silti niin. Numeroon soitettuani minut yhdistettiin tosi hyvin englantia puhuvalle hoitajalle, joka otti tietoni ylös ja antoi lähimmän toimipaikan osoitteen. Se oli isohko rakennuskompleksi, neljän minuutin ajomatkan päässä hotelliltamme. Onneksi olin saanut hoitajalta myös tiedon, mille...

Karpaattien linna

Kuva
Karpaattien linna on Jules Vernen romaanin nimi, joka sopii myös tämän päivän teemaan. Karpaateilla on moniakin linnoja, mutta minä kävin katsomassa tätä yhtä, noin puolen tunnin ajomatkan päässä Bratislavasta. Kyseessä on  Hrad Červený Kameň ,  eli Punaisen kiven linna, tai Punakivilinna. Se rakennettiin 1200-luvulla puolustuslinnaksi. Enempää en historiasta osaa sanoa, sisään olisi päässyt vain opastetuille kierroksille.  Mielestäni linnojen kiinnostavinta antia ovat joka tapauksessa niiden puistot ja muu ympäristö. Esillä oli valokuva, joista näki, miten ympäristöä on parannettu ja rakennusta korjattu samettivallankumouksen jälkeen. Aika pitkään tämä linna saikin olla alennustilassa, mutta nyt se on palautettu entiseen kunniaansa. Muotopuutarha on ennallisettu aivan hiljattain, vuonna 2014.  Hieno se olikin! On tosi kiva nähdä, että tällaiset kulttuuriperintökohteet ovat päässeet ja pääsemässä taas jaloilleen Slovakiassa. Linnan po...

Mozart ja Hitler

Kuva
Yksi James Bond -elokuva alkaa kohtauksella, jossa lasketellaan alppimaisemissa Wienistä Tšekkoslovakan puolelle. En kuolemaksenikaan muista enää elokuvan nimeä, mutta kylmän sodan aikana se on joka tapauksessa tehty.  Täällä tosielämän puolella Wienin ja Bratislavan välinen maisema on tasaisempaa kuin Suomessa konsanaan. Eikä tarvitsisi edes salavihkaa lasketella, sillä itseltäni jäi täysin huomaamatta, milloin tultiin Itävallan puolelle. Kaikki asemat Bratislavan jälkeen kun olivat saksankielisiä, mutta mitään rajaa ei ollut näkyvissä. Toisin oli siihen aikaan, kun James Bondeissakin riitti se, että vähän pelottelee kommunisteilla. Näitä slaavien epäloogisuuksia lienee myös se, että Bratislavan päärautatieasemalla oli lähtevien junien taulukossa Wienin-juna, mutta eipä ollut laituria merkattu. Aikani asemalla pyörittyäni ja eri luukulta toiselle pompittuani satuin yksiin kahden suomalaisen jääkiekkoturistin kanssa. Osasin sen verran heitä neuvoa, että tiesin, mistä Budapestin-j...

Bratislava

Kuva
5.39 lähtee juna Prahasta. Sen määränpää on Belgrad, mutta niin kauas en mene, vaan jään jo noin viiden tunnin päätä Bratislavassa pois. Hieman haikeus kyllä iski, olisi niin mukava matkustaa Prahasta Bratislavan, Wienin ja Budapestin kautta Belgradiin, mutta ehkä joku toinen kerta. Juna on hyvin perusmallinen, ei mitään hienouksia, mutta siinä on kunnon jalkatilat, mikä on minusta tärkeintä. Lipun voi ostaa menopaluuna niin, että kuukauden aikana saa pysähdellä niin paljon kuin haluaa. Tällaista pitää junamatkustelun minusta ollakin: edullista ja spontaania, ei turhia hienouksia, ellei niitä halua. Bratislavaan tutustuminen alkoi aika paniikinomaisissa merkeissä, kun ratikkapysäkillä huomaan, että minulla ei olekaan junalippua enää mukana. Lippu kattaa siis kaupungit Bratislava, Wien ja Graz sekä matkan takaisin Prahaan. Etsin ja etsin, mistään ei löydy. Lähden kävelemään samaa reittiä takaisin, katson ratikkalippukioskin tiskin, mutta ei junalippuani löydy sieltä. Ei löydy kadulta....

Maailmaa muuttanut kuva

Kuva
Päivä oli niin kaunis, että pystyin aloittamaan sen bookcrossingin merkeissä. Minulle on annettu jonkin verran kirjoja täällä vapautettavaksi ja tänään niitä jäi lähipuistoon, jonne näinä lämpiminä päivinä ihmiset tulevat viettämään aikaansa, on siis potentiaalisia lukijoita koolla. Toivottavasti kirjat löysivät lukijansa ja ehkä niitä merkintöjäkin niistä tulee sitten aikanaan. Aamu jatkuikin sitten lennokkaissa merkeissä. Suuntasin kansallismuseon arkistoon, jonne on muutama päivä sitten saapunut kaipaamani materiaali jostakin kaupungin ulkopuolisesta arkistosta. Kiireet ovat vain estäneet minua käymästä siellä aikaisemmin. Arkiston oven ympärillä hääräili työmiehiä poran kanssa. He olivat kaivaneet kuopan portaiden ympärille, mitä lie puhaavatkaan. Pääsin portaille, ihmettelin, kun ovikellon ei reagoitu. Ajatattelin ensin, että porakone vain estää minua kuulemasta, jos sieltä jotakin vastataan tai sähkölukko avataan. Sitten huomasin, että ovessa lukee, että paikka onkin tiistaisi...