Prahan keväässä

Olen viime päivinä lukenut Alena Miškován teosta nimeltä Die Deutsche (Karls-) Universität vom Münchener Abokmmen bis zum Ende des Zweiten Weltkrieges . Mieli tekisi sanoa, että suosittelen, mutta en tähän hätään oikein keksi itseni lisäksi ketään toista, jota kirja voisi kiinnostaa. Tänä aamuna lueskelin siitä, kuinka Kaarlen yliopisto ensin saksalaistettiin kovalla tohinalla, sitten sota pitkistyi ja mutkistui ja iso osa henkilökunnasta ja opiskelijoista kutsuttiin Wehrmachtiin. Tässä vaiheessa alettiin jo huolestua koko yliopiston tulevaisuudesta, nimittäin Reichin alueella oli tarkoitus lakkauttaa kokonaista 12 yliopistoa. No, dokumenteista on sittemmin selvinnyt, ettei Kaarlen yliopisto ollut lakkautuslistalla, mitä nyt vähän uhattiin laiskempia opiskelijoita potkia ulos, muttei oikein keksitty siihen oikein toimivia keinoja. Lisäksi niihin oppiaineisiin satsattiin, joista oli Kolmannelle valtakunnalle hyötyä, näin siis kaikkialla Reichin alueella. Vähemmän tärkeiden oppiaine...

Praha tunkeutuu uniini taas. Tällä kertaa matkustin ratikalla, joka kulki kaupungia ympäröivillä kukkuloilla ylös ja alas. Juuri yhden kukkulan ylimmällä huipulla huomaan, ettei ratikassa olekaan ikkunaa ja seinäkin on hyvin matala. En kuitenkaan putoa. Ehkä myös projektini kantaa - ja tarinat. Uni sai minut myös haaveilemaan siitä, että Turun uudesta ratikkahankkeesta tulisi jotakin. Eletään toivossa. "Varastan" Karhunkadun Kafkalta tämän linkin. On niin kaunisti tehty video ja nostalginen musiikki. Sama musiikki soi muuten myös Pelisky -elokuvassa. http://www.youtube.com/watch?v=wiFZbbd438g&feature=player_embedded Olisi paljon, mistä blogata, mutta jotenkin en saa asioita ulos... pitänee taas kypsytellä. PS: Tällainen uutinen osui silmään Yleltä. http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2012/03/pikkupoikien_tupakkaleikki_poltti_keskiaikaisen_linnan_slovakiassa_3328930.html