Prahan keväässä

Vielä tuli käytyä Sudeettialueella, Liberecissä, joka on tunnettu talviurheilukeskus. Pienenksi kaupungiksi siellä on valtavasti urheilumahdollisuuksia, keskustassa oli myös suuri kauppakeskus, mikä kielii siitä, että matkailijoita käy paljon. Kävin testaamassa kaupungin uimahallia, joka on sekin ihan keskustan kupeessa ja kävelymatkan päässä. Hyvä ja siisti oli. Liberec oli aikanan Sudeettimaan pääkaupunki, joten kävin kaupungin museossa siinä toivossa, että sudeettisaksalaisista löytyisi jotakin tietoa. Siellä ei kuitenkaan ollut heistä mainintaa edes sanalla, vaikka pysyväisnäyttely kertoi alueen historiasta. Tällaista saa kai aikaan etninen puhdistus.Tässä kuva museosta ulkoapäin, se on hyvässä kunnossa ja koristeellinen, ulkonäkö kielii menneisyyden keisarillisesta loistosta.Sisältä ei saanut kuvata, mutta se ei ollut menetys, näyttelyt olivat tappavan tylsiä. Museon yhteydessä on myös kirjasto. En tutustunut sihen, koska mielestäni kukaan virkailijoista ei näyttänyt siltä, ett...

Kiitos eiliselle kommentoijalle vinkistä, Harvardin yliopisto tosiaan digitalisoi Nürnbergin oikeudenkäynnin asiakirjoja. Joku muukin kuin minä on onneksi huomannut, että ne ovat tosi hauraita jo. Paljon niitä on selailtu ja tutkittu, sillä tästä oikeudenkäynnistä on syntynyt monia ennakkotapauksia ja se on antanut mallia muille vastaaville oikeudenkäynneille. Jokaisen kuulustelun pitäisi olla omana yhteenniitattuna paperinippunaan, mutta käytännössä monesta nipusta on sivuja irtoillut. Eilen jopa yhden kuulustelun ensimmäinen sivu puuttui kokonaan. Se oli sikäli harmi, että käsiteltävä asia oli natsien rotuopit, enkä voinut kopioida aineistoa, kun en tiedä, ketä siinä kuulusteltiin. Kuulusteltavan nimi kun on aina ensimmäisellä sivulla. Sitäkin tänään ihmettelin, että mitä tälle paperinipulle on tapahtunut, miten on päässyt reikä syntymään. On tosiaan korkea aika digitalisoida tämä arvokas materiaali. Asiakirjat ovat vanhoissa pölyisissä kansioissa. Välistä löytyy ikivanhoja kir...

Olen kyänyt läpi tuhat sivua Nürnbergin oikeudenkäyntiä. Tšekin valtion kassa pullistelee, kun olen maksanut kansallisarkistoon niin paljon kopiomaksuja. Olen tottunut Suomessa siihen, että itsepalveluna saa kaiken halvemmalla, mutta täälläpä ei voi kopioida itse, siksi pitää pulittaa. Tietysti se on ymmärrettävää, että henkilökunta on vastuussa materiaaleista, mutta silti välillä ärsyttää. Saisi presidentti Klaus lähettää kiitoskukkaset hyvästä työstäni, vaikken tänne veroja maksakaan.  Euroopan manner alkaa lämmetä ja se tuntuu täällä. Päivät voivat olla hyvin helteisiä, tosin illaksi vielä viilenee. Odotellessani bussia Chodovin lähiössä oli ensimmäistä kertaa niin lämmintä että päätin vähän katsella ympärilleni ja kuvata. Yleensä olen värjötellyt metrotunnelissa tai laahustanut kauppakeskuksessa, mutta nyt oli hyvä ilma.  Tältä näyttää prahalainen lähiö, aika erilaiselta kuin turistiesitteiden Praha. Tällaisessa ympäristössä asuvat sadattuhannet prahalaiset. Lähiöt v...

On ollut vaihteeksi sellainen päivä, että on ollut pakko miettiä, miksi tutkin näitä sota-ajan tarinoita. Näitä päiviä tulee joskus ja hyvä niin. On ihan järkevää miettiä, kuinka paljon haluaa lukea julmuuksista ja millaisten juttujen lukemisesta on hyötyä. Sitä en ymmärrä, miten Nürnbergin oikeudenkäynnin tuomarit, tulkit ja muu "henkilökunta" on jaksanut kuunnella vuosi tolkulla juttuja esimerkiksi siitä kuinka ihmisistä on tehty saippuaa tai juomavesi myrkytetty niin, että on ammuttu satunnainen kohdalle osunut siviili ja heitetty ruumis kaivoon. Minä sentään voin harppia yli, jos en halua jotakin lukea, mutta heidän on tosiaan pitänyt kuunnella ja keskittyä näihin kertomuksiin. Olen kirjiottanut myös pää sauhuten esseetä Sylvia Plathista , kun siten saa kotiutettua muutamia opintopisteitä lisää. Neljässä kuukaudessa saan aikaiseksi 28 opintopistettä, vaikken ole osallistunut täysipäiväisesti opetukseen, vaan valikoinut muutaman itseäni kiinnostavan kurssin. Herää kysymy...

Kävin läpi kolme kansiollista kuvia elokuulta 1968. Ne olivatkin viimeiset arkistoidut kuvat ja sopivat tähän ajankohtaan, kun kevät lähenee loppuaan. Tämän viikon aion viettää muutenkin tiiviisti kansallisarkistossa, keskustaan ei tee mieli mennä, kun siellä on joka päivä ja joka kellonaika mustanaan turisteja. Astronomista kelloa kuvataan näinä päivinä sellaisinakin hetkinä, kun profeetat eivät pomppaa luukuista ulos pyörimään.  Mieluummin kuljen lähipuistossa ja vähän hiljaisempia, salaisempia katuja kuin taistelen ihmismassassa. Tässä päivän kuvasaldoa. Ensimmäisessä kuvassa ollaan Vanhankaupunginaukiolla, taustalla näkyy Jan Husin patsas. Hieman yllättävästi muuten Jan Hus oli kommunistien suosiossa, sillä hänen katsottiin taistelleen tavallisten ihmisten puolesta. Tästä syystä Husille on pystytetty näin suuri patsas. Sosialismin aikana hänestä on tehty täällä jopa elokuva, kuulemma. Tässä taas osoitus tšekkien mustasta huumorintajusta. Kyltissä lukee: Pysäköinti kiellet...

Keski-Euroopassa kaikki on lähellä, sanotaan. Niinhän se on, mutta silti matkantekoon menee aikaa. Tänään olen istunut kahdeksan tuntia junassa, joista ensimmäiset 2,5 tuntia  (Grazista Wieniin) sain nauttia Graz Sturmin jalkapallofanien seurasta. Montako kertaa 2,5 tunnissa ehtii huutamaan "Die alle Graz ist schwarz und weiss"? Poliisikin kävi välillä rauhoittelemassa porukkaa. Faneja oli koko juna täynnä, heitä seisoi käytävillä, istui selkänojilla ja makasi hattuhyllyillä. En ole ihan varma, mikä on Itävallassa oluenjuonnin ikäraja, mutta jos se on 18, ei sitä poliisi valvo ainakaan hysteerisellä vimmalla. En myöskään tiedä tupakointisääntöjä junissa, mutta jalkapallon ystävät polttelivat missä sattuivatkin olemaan ja tuhkat varisivat minne varisivat. En vieläkään tiedä, kumpiko oli hurjempi kokemus, Sturm-joukkueen fanit tänään vaiko eilinen salamanisku. Tuosta oluen ikärajasta puheenollen, olen täällä Tšekissä nähnyt hiekkalaatikkoikäiselle lapselle annettavan olutta....