lauantai 26. helmikuuta 2011

Täydellistä typeryyttä ja suuruudenhulluja suunnitelmia

Otsikosta huolimatta aloitan kiitoksella. Kun tulin tänään kotiin, ovella odotti paketti. Siellä oli kirja bookcrossing-tarkoituksiin, sekä kaikkea muuta mukavaa Suomesta. Kiitos P! Sain oikein Clarity-teetäkin. Sitä voisi viedä muutaman kilon erinäisiin täkäläisiin virastoihin ja joka ikiselle poliisiasemalle. Kuvassa näkyy myös hieno pöytäliinani sekä välipalamandariinit. Tässä muuten tietoa bookcrossingista, jos asia ei ole entuudestaan tuttu:
www.bookcrossing.com



Metrossa matkalla kansallismuseolle osui samaan vaunuun ryhmä amerikkalaisia. Yksi heistä sitten rupesi kailottamaan suureen ääneen, että kaikkien maiden pitäisi kokea jonkin aikaa totalitaarista yhteiskuntaa, niin syntyisi hyvä julkinen liikenne. Sitä kun olisi pakkovallan aikana pakko käyttää, niin se toimisi myöhemminkin. Yleensä minua tällainen typeryys vain naurattaa, mutta nyt suutuin. Jos miettii eilisiä holocaust-tunnelmia, tuhkauurnia, miljoonia kuolleita, niin aika kohtuuton uhraus se on täsmällisistä juna-aikatauluista. (Natseillahan oli tunnetusti maailman täsmällisimmät junat.) Toisaalta milloin on viimeksi ollut totalitaarinen yhteiskunta esimerkiksi Britanniassa, vaikka Lontoon metro toimii oikein hyvin, vähintään yhtä hyvin kuin Prahan. Miten maailmassa voi olla tällaista tyhmyyttä!

Kävin siis kansallismuseossa. Siellä oli näyttely Määrin historiallisesta maakunnasta, joka ei ole enää hallinnollinen alue. Tšekin tasavaltahan koostuu Böömistä, Määristä ja osasta Sleesiaa. Määrin keskuskaupunki on Brno (entinen Brünn), ja alue on noin kolmasosa koko maan pinta-alasta.

Näyttely oli suoraan sanottuna melko tylsä, eikä siellä saanut edes kuvata. Arkeologisessa osassa kerrottiin, että ihmiset asuivat luolissa ja valmistivat mm. ruukkuja ja keihäänkärkiä. (Sangen yllättävää.) Pronssikauden korut olivat vähän kiinnostavampia, ja ne muistuttivat minusta hieman Kalevala-koruja, mutta kuvia ei tosiaankaan saanut ottaa. Varmaan  ihan hyvä näyttely aiheeseen vihkiytyneille, siellä oli nimittäin varsin kattavasti myös Määrin kulttuurielämästä ja -vaikuttajista. Nimet eivät valitettavasti olleet tutun kuuloisia.

Ainoastaan Gregor Mendel, se herneiden risteyttäjä, oli minulle tuttu. Hän oli munkki, joka puuhaili hernekokeitansa luostarin puutarhassa ja eli Brünnissa siihen aikaan, kun se kuului Itävalta-Unkariin, mutta määriläinen vaikuttaja yhtä kaikki. Mendel oli aikaansa edellä, sillä 1800-luvulla biologit eivät arvostaneet  empiriaa. Hänen tutkimustuloksensa vahvistettiin oikeiksi vasta 1900-luvulla.

Hieman enemmän minua myös kiinnosti esitys tšekinkielisestä raamatunkäännöksestä, joka tehtiin 1600-luvulla, siinä samassa imussa, jossa Agricola suomensi Raamattua Lutherin innoittamana. Tšekin ensimmäinen kunnianhimoinen raamtunkäännös vaikutti kieleen niin paljon, että se tuntuu kuulemma yhä tänäänkin. Se on tasoltaan samassa luokassa kun juuri Lutherin Raamattu ja englanninkielinen kuningas Jaakon käännös. Siis kohdekielen mukaista tekstiä, ei latinaa tšekin sanoilla. Minulta on jopa kysytty, onko Agricolan Raamattu samassa asemassa, ja mikä sen vaikutus on ollut suomeen. En ole osannut muuta sanoa, kuin että Agricola keksi sanoja, jotka ovat yhä käytössä. Jos joku tietää enemmän tästä,niin laittakaa rohkeasti kommenttilaatikkoon tietoa. Minunkin kyllä pitäisi tietää, mutten jostain syystä tiedä.

Yläkerrassa puolestaan oli näytillä arkkitehti Karel Pragerin suunnitelma Prahan uudistamisesta. Piirustukset ovat 1960-70-luvuilta. Prager edusti sosialistista realismia ja käytti innokkaasti uusia materiaaleja, joten voitte vain kuvitella, millaisia luomuksia tänne olisi tullut, jos suunnitelmat olisivat toteutuneet. Hän mm. kehitteli modulaarisia asuntoja, joista voisi muokata koteja eri tarpeisiin ja niihin  pieniä kotipuutarhoja. Idea ei itsessään ole huono, mutta voin vain kuvitella, miten tuo olisi käytännössä sosialismin aikana toteutettu... Tässä valokuva yhden suunnitelman pienoismallista.


Museolta poistun Václavin aukiota alas, sitä samaa, jolla samettivallankumouksen aikana pidettiin jättimäisiä mielenosoituksia. Nyt sen ovat täyttäneet McDonald'sit, Starbucksit ja C&A:t. Pian löydän itseni yhdestä vaatekaupasta saksalaisturistien seasta. Mietin, että suuret sotapäälliköt valitsevat tarkasti taistelunsa. Kannattaako siis hermostua satunnaisen amerikkalaisen puheista, vaikka maailmanhistoria on mitä on?



Vielä ratikassa, joka on täynnä turisteja, jotka jäävät seistä töröttämään niille sijoilleen, mihin ovat kulkuneuvossa päätyneet, mietin tätä. Tungen turistien ohi, huomaan pyytäväni tietä tšekiksi. Samassa huomaan, tosin vasta jälkijättöisesti, että minähän muuten osasin selittää museon narikkamummolle tšekiksi,että takkini numerolappu on vain kadonnut jonnekin. Osaan jo  koota yksinkertaisia sanoja yksinkertaiseksi lauseiksi. Luultavasti kaikki päätteet ovat väärin, mutta minua ymmärretään.

Kotikadullakaan en vielä osaa sanoa, kumpi on pääasia, sekö, että nyt Eurooppa on rauhallinen, vaiko se, ettei hirmuvallan aikoja koskaan vähäteltäisi. Voiko toista olla ilman toista? Tänään kuitenkin, ensimmäistä kertaa täällä ollessani, ilmassa on kevään tuntu. Prahan kevään?

6 kommenttia:

  1. Siistiä ja mielenkiintoista! Mendel osoittautui kuitenkin loppupeleissä tulosten väärentäjäksi, hänen risteytyskokeensa oli tilastollisesti liian hienoja ollakseen oikeasti toteutettuja vaikka tulokset onkin käypiä :-)

    VastaaPoista
  2. Brno on muuten kannattava paikka käydä, olen ollut kahdesti: -00 konferenssimatkalla ja -02 yhdistetyllä konferenssi-häämatkalla.

    VastaaPoista
  3. Jaha, kiitos tarkennuksesta. Tuota ei museo ilmeisesti muistanut kertoa. :) Muistelisin, ettei koulussakaan olisi Mendeliä mitenkään kyseenalaistettu. Mieleen jäivät vain ne vihreät ja keltaiset herneet ja niiden risteyttely.

    Mitä nähtävää Brnossa on? Olen vähän harkinnut, että sielläkin voisi piipahtaa, mutta en ole keksinyt sieltä mitään kiinnostavaa - toistaiseksi.

    VastaaPoista
  4. Museolta poistun Václavin aukiota alas, sitä samaa, jolla samettivallankumouksen aikana pidettiin jättimäisiä mielenosoituksia. Nyt sen ovat täyttäneet McDonald'sit, Starbucksit ja C&A:t.

    Tästä tuli mieleeni, kuinka minulle Prahassa kesällä 2009 kerrottiin, että noilla nurkilla (?) sijaitsee kommunismimuseo kauniisti kasinon ja McDonaldsin välissä...

    VastaaPoista
  5. Nyt kun kaivoin latentin tiedemieheni naftaliinista ja tutkailin mikä Fisherin aloittaman Mendel debatin nykytila on, niin näyttää siltä että Mendelin maineen puhtaudelle on esitetty vahvoja ja valideja argumentteja. Esim: http://www.genetics.org/cgi/reprint/166/3/1133.pdf

    VastaaPoista
  6. Riikka:

    Kommunismin museo on tosiaan aika lähellä Václavin aukiota. En ole tällä reissulla viitsinyt käydä, koska viimeksi kävin enkä pitänyt kitkeränsävyisistä teksteistä. Eivät sovi museoon minusta sellaiset. Voi tietysti olla, että meininki on muuttunut.

    VastaaPoista